Ero sivun ”Länsimaisen filosofian historia” versioiden välillä

Länsimaisen filosofian historian katsotaan yleisesti saaneen alkunsa [[Joonia]]n kreikkalaisissa siirtokunnissa [[Vähä-Aasia]]ssa [[miletos]]laisen [[Thales|Thaleen]] myötä. Hän vaikutti noin vuoden [[585 eaa.]] aikoihin. Hän katsoi kaiken saaneen alkunsa vedestä. Hänen tunnetuimpia oppilaitaan ja seuraajiaan olivat [[Anaksimandros]] ja [[Anaksimenes]].

 

 

Ennen pitkää tämä filosofinen liikehdintä keskittyi [[Ateena]]an, josta oli tullut Kreikan hallitseva [[kaupunkivaltio]]. Ateenan moniin filosofikouluihin tuli oppilaita jopa [[Rooma]]sta saakka. On keskusteltu paljon siitä, miksi ateenalainen kulttuuri rohkaisi filosofiaa. Erään suositun teorian mukaan tämä johtui siitä, että Ateenassa oli käytössä suora [[Ateenan demokratia|demokratia]], joka velvoitti vapaat miespuoliset kansalaiset osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon. [[Platon]]in kirjoituksista tiedetään, että monet sofistit ylläpitivät puhuja- ja väittelykouluja, olivat yhteisön arvostettuja jäseniä ja ansaitsivat opetuksestaan hyvin. Tiedetään myös, että puhujilla oli suuri vaikutus Ateenan politiikkaan ja historiaan. Toisen teorian mukaan filosofian kehitys oli osittain seurausta orjatyövoiman käytöstä — orjat tekivät raskaat työt, jotka muuten olisivat olleet miespuolisten kansalaisten tehtäviä. Näin nämä miehet olivat vapaita osallistumaan kansankokouksiin ja käyttämään suuria määriä aikaa keskusteluihin paitsi yhteiskunnallisista myös yleisemmistä filosofisista kysymyksistä. Joka tapauksessa vallankäyttö tällaisessa kaupunkivaltiossa vaati puhujantaitoa ja sivistystä, jonka avulla toisten vakuuttaminen oman asian taakse oli mahdollista. Koska väittelyiden voittaminen johti valtaan ja tämä puolestaan vaurauteen, puhujantaitoja haluttiin kehittää ja opettajille maksettiin hyvin.

Senantiken innebar inte bara livsåskådningar, utan även [[vetenskap]]. [[Euklides]] beskrev det som senare kom att kallas [[euklidisk geometri]]. Euklides mest kända verk heter Stoicheia, eller Elementa på latin. I den sammanfattade han all den då kända geometriska kunskap. Verket är delat i 13 böcker, av vilka de sex första handlar om planfigurer och deras egenskaper, de tre följande om talteori och de fyra som återstår om irrationella tal och rymdgeometri. Euklides betydelse för [[matematik]]en är lätt att inse, för filosofin är kanske den betydelse han fick för [[rationalism]]en viktigare. Genom att utifrån grundläggande antaganden bevisa en mängd geometriska satser gav Euklides ett exempel för andra filosofer. [[Descartes]], [[Hobbes]] och [[Spinoza]] försökte använda metoden för filosofiska system i motsats till [[empirism|empirister]], som [[John Locke]], som menade att kunskapen inte kom från tänkandet utan från erfarenheten. Som kuriosa kan nämnas att det dröjde det ända till 1800-talet innan [[Icke-euklidisk geometri|icke-euklidisk geometris]] legitimitet blev allmänt accepterad.

-->

== Keskiajan filosofia ==