Ero sivun ”Kemiallinen evoluutio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''Kemiallinen evoluutio''' tarkoittaa [[elämä]]n syntyä edeltänyttä molekyylijärjestelmien kehitystä elottomasta aineesta asteittain eläväksi [[solu]]ksi. Kemiallisella [[evoluutio]]lla voidaan viitata myös [[alkuaine|alkuaineiden]] syntyyn.
Vaikka muun muassa [[Millerin koe|Millerin kokeen]] tyyppisissä kokeissa on onnistuttu tuottamaan muutamia [[aminohappo|aminohappoja]], kemiallisen evoluution tarkkaa järjestystä ei tiedetä. Laboratoriossa ei ole onnistuttu tuottamaan elämän vaatimia [[polymeeri|polymeroituneita]] [[makromolekyylejä| makromolekyylejä]]. Elävän solun keskeiset elementit ovat [[lipidi]]pitoinen [[solukalvo]], tietyn mallin mukaan rakentuneet [[geeni]]t ja [[entsyymi]]t, jotka ovat lähinnä [[proteiini|proteiineja]]. koska solussa jokaine näistä kolmesta elementistä on riippuvainen kahdesta muusta, ei osata sanoa missä järjestyksessä kemiallinen evoluutio olisi tapahtunut. Kolme kemiallisen evoluution usein esitettyä teoriaa ovat [[Rikki-rautamaailma|aineenvaihdunta ensin]], [[lipidimaailma]] ja [[RNA-maailma]], jotka kukin painottavat yhden solun peruselementin tärkeyttä kemiallisessa evoluutiossa, jossa syntyi ensin [[esisolu]], sitten solu. Näitä perusteorioita yhdistellään tutkijoiden esityksissä erilaisiksi sekamalleiksi.
Rivi 35 ⟶ 34:
On joitain viitteitä siitä, että epäorgaaniset molekyylit voisivat suotuisissa oloissa monimutkaistua alkeellisiksi orgaanisiksi molekyyleiksi.
Yleisesti on tiedossa, että muun muassa sähkö, hapot, emäkset, metallit ja metallioksidit katalysoivat<ref>Keskiasteen kemia,Kari kause, Ensimmäinen painos,ISBN 951-95722-0-1,Kustannus ky Teknikus, Kirjapaino Grafia Oy Turku 1981, Luku 7, Orgaaninen kemia, osio 8,1 Orgaaniset reaktiot, sivu 302-326</ref> melko pienten orgaanisten molekyylien reaktioita.
Katalyyttejä voivat olla fauta, NiSio2, ZnO-Cr2O3 esim. [[Fischer-Tropschin menetelmä]]ssä. Reaktioita tapahtuu varsinkin suurissa paineissa ja lämpötiloissa, tyypillisesti paine on 150-300 ilmakehää ja lämpötila noin 50-400 celsiusta<ref>Pentti Mälkönen, Orgaaninen kemia,Perusoppijakso, Otava 1989, ISBN 951-1-10574-4,sivu 30, sivu 111, sivu 215, sivu 83 s79 sivu 44 jne.</ref>. Silti joidenkin elämän molekyylien, kuten [[urasiili]]n ja [[deoksiriboosi]]n synnyttäminen elottomasti on vaikeaa tai mahdotonta. Tähtienvälisissä molekyylipilvissä leijuu joitain yksinkertaisia orgaanisia molekyylejä, muun muassa [[etanoli]]a, [[muurahaishappo]]a, [[formamidi]]a, [[formaldehydi]]ä jne<ref>Jim Brooks, Näin alkoi elämä, sivu 1987, sivu 142</ref>. On väitetty, että tähtienvälisestä aineesta olisi löydetty aminohappo glysiiniä, mutta tätä ei ole kyetty todistamaan pitävästi.
| |||