|
'''UlkomaaninvestoinnitUlkomaaninvestointi''' ovaton ulkomaille tehtäviätehtävä [[investointi|investointeja]]. '''Portfolio-investoinniksi''' kutsutaan investointeja, joissa investoija ei saa haltuunsa niin suurta määrää osakkeita, että hän investoinnin seurauksena saisi päätäntävaltaa investoinnin kohteena olleeseen ulkomaiseen yritykseen. '''Suoriksi ulkomaaninvestoinneiksi''' kutsutaan taas niitä investointeja, joissa investoija saa päätäntävaltaan oikeuttavan osuuden ulkomailla toimivan yrityksen tai yrityksen osan toiminnasta (joko ostaa osuutta vanhasta yrityksestä tai perustaa uutta toimintaa). Tarkkaa rajaa ei voida asettaa sille, milloin on kyseessä portfolio- tai suora ulkomaaninvestointi, joskin jotkut lähteet ehdottavat kymmentä prosenttia osakkeista.{{kenen mukaan|Mitkä lähteet?}}
Kansainvälisen pääoman liikkeitä on vapautettu 1970-luvulta lähtien kiihtyvällä tahdilla ja ulkomaaninvestoinnit ovat keskeinen osa talouden [[globalisaatio]]ta. Globalisatiokeskustelussa etenkin suorat ulkomaaninvestoinnit ovat keskeisessä asemassa.
==Suorat ulkomaaninvestoinnit==
Suorat ulkomaaninvestoinnit jaetaan uutta toimintaa luoviin investointeihin (''{{k-en|greenfield investment''}}) sekä vanhan toiminnan ostoon (''M&A -– mergers & aquisitions''). Jälkimmäisissä on kyse lähinnä fuusioista ja yritysten ostamisesta.
Suoriin ulkomaaninvestointeihin liittyen, on käytetty ilmaisua "[[Kiina-ilmiö"]], joka kuvaa länsimaisten yritysten tuotannon ja työpaikkojen siirtymisestäsiirtymistä työvoimakustannuksentyövoimakustannusten ja korkean verotuksen vuoksi [[Kiina]]an ja muihin halpojen tuotantokustannusten maihin.
Kiina-ilmiön tapainen kehitys ei kuitenkaan ole uusi asia, vaan teollisuus on siirtänyt tuotantoa halvan tuotannon alueille lähes teollistumisen alkuajoista lähtien tavoitellen suurempaa tehokkuutta ja halvempia tuotantokustannuksia. 1970-luvun alusta asti tapahtunut ja myöhemmin kiihtynyt kansainvälisen pääoman liikkeiden vapautus on kuitenkin kiihdyttänyt ilmiötä. Ylivoimaisesti suurin osa ulkomaan investoinneista tapahtuu edelleen teollisuusmaiden välillä. Kehitysmaiden osuus -– varsinkin jos Kiina pudotetaan pois -– on varsin pieni. Lisäksi, koska investoijilla on mahdollisuus valita kohteekseen hyvin monia eri maita, ei useimmilla köyhillä mailla ei ole mahdollisuuksiavaraa asettaa mitään toimintaehtoja ulkomaisella pääomalla toimiville firmoilleyhtiöille, jakoska sensijoittajat voivat aina valita kohteekseen jonkin toisen maan. Sen takia rahalliseksiainoa hyödyksikehitysmaahan jääkohdistuvan ainoastaanulkomaaninvestoinnin kehitysmaanrahallinen hyöty kehitysmaalle on työntekijöille maksetut palkat -– mikä kuitenkin on jo merkittävä asia monen köyhän maan taloudelle.
Yksi asiaan liittyvä väittämä on, että ulkomaaninvestoinnit kehittävät köyhiä valtioita. Toisaalta esimerkiksi Kiinan talouskasvun keskeisenä syynä pidetään tutkijoiden keskuudessa laajemmin suunnitelmataloudesta poissiirtymistä kohti enemmän markkinapohjaista järjestelmää (nämä reformit aloitettiin vuonna 1978). Samoin Kiinan naapurimaat, kuten esimerkiksi Japani ja Etelä-Korea, kasvattivat talouttaan aiemmin hyvin nopealla vauhdilla ilman merkittäviä määriä ulkomaaninvestointeja (aikana, jolloin pääoman liike oli vielä rajoitetumpaa). Ulkomaaninvestoinnit väitetysti auttavat kasvattamaan taloutta, mutta niitä ei pidetä nopean kasvun edellytyksenä. ▼
▲Yksi asiaan liittyvä väittämä on, että ulkomaaninvestoinnit kehittävätkasvattavat köyhiäköyhien valtioiden valtioitatalouksia. Toisaalta esimerkiksi Kiinan talouskasvun keskeisenä syynä pidetään tutkijoiden keskuudessa laajemmin suunnitelmataloudesta poissiirtymistä kohti enemmänvapaampaa markkinapohjaista järjestelmäämarkkinataloutta (nämä reformit aloitettiin vuonna 1978). Samoin Kiinan naapurimaat, kuten esimerkiksi Japani ja Etelä-Korea, kasvattivat talouttaan aiemmin hyvin nopealla vauhdilla ilman merkittäviä määriä ulkomaaninvestointeja (aikana, jolloin pääoman liike oli vielä rajoitetumpaa ). Ulkomaaninvestoinnit väitetysti auttavat kasvattamaan taloutta, mutta niitä ei pidetä nopean kasvun edellytyksenä. {{kenen mukaan|Keiden ja minkä tahojen mukaan ulkomaaninvestoinnit kasvattavat köyhiä kansantalouksia? Ketkä ja mitkä tahot eivät pidä ulkomaaninvestointeja nopean kansantalouden kasvun edellytyksenä?}}
==Katso myös==
*[[Investointi]]
*[[investointi|Investoinnit]]
*[[Globalisaatio]]
[[Luokka:Kansainvälinen talous]] ▼[[Luokka:Makrotaloustiede]]
▲[[Luokka:Kansainvälinen talous]]
[[Luokka:Talouspolitiikka]]
| 