Ero sivun ”Tilastollinen fysiikka” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: su |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 10:
[[Lämpötila]] ja [[entropia]] ovat mielekkäitä käsitteitä vain systeemeille, joissa
[[vapausaste|vapausasteiden]] lukumäärä on suuri. [[Faasitransitio]] eli epäanalyyttisyys
termodynaamisen ominaisuuden (esim. [[lämpökapasiteetti]]) ja kontrolliparametrin
(esim. lämpötila) välisessä riippuvuudessa syntyy tässä rajankäynnissä.
Ennen 1950-lukua syntynyt tilastollinen fysiikka on vakiintunutta klassista
statistista fysiikkaa, joka kuuluu tyypillisesti yliopistojen koulutusohjelmaan.
Sen avulla kyetään ymmärtämään tasapainoilmiöitä, sekä [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikan]] ja klassisen mekaniikan yhteydet termodynamiikkaan.
1960-
epäjärjestystä, sekä faasitransitioita.
Rivi 25 ⟶ 24:
Tilastollinen fysiikka syntyi, kun [[termodynamiikka]] yritettiin johtaa mekanistisista
periaatteista 1800-luvulla. Yhteys muodostettiin [[kuljetusilmiö|kuljetusilmiöiden]]
ja
tänäkään päivänä onnistunut.
1900-luvun alussa ymmärrettiin klassisen ja [[kvanttistatistiikka|kvanttistatistiikan]] erot ja tasapainoilmiöiden tilastollista fysiikkaa sovellettiin rutiininomaisesti. 1900-luvun puolessa välissä ymmärrettiin syvällisemmin [[informaatioteoria]]n ja tilastollisen fysiikan yhteys ja sovellusalue laajeni fysiikan ulkopuolelle.
1960-luvulla huomattiin [[partitiofunktio|partitiofunktion]]
[[kvanttikenttäteoria|kvanttikenttäteoriaan]].
Epäsuorana seurauksena [[renormalisaatioryhmä]] kehittyi syvemmäksi
osaksi koko fysiikan rakennelmaa ja sen tutkimus harppoi eteenpäin.
Tilastollisen fysiikan kannalta tämä johti syvällisempään näkemykseen faasitransitioista
[[kriittinen ilmiö|kriittisenä ilmiönä]].
1970-luvulla havaittiin, miten kriittisten ilmiöiden
[[universaalisuusluokka|universaalisuusluokkia]] voidaan hyödyntää monimutkaisten ilmiöiden tutkimisessa. [[Tietotekniikka|Tietotekniikan]] kehittyessä ymmärrettiin
[[fraktaali|fraktaaligeometrian]] ja kriittisten ilmiöiden läheinen yhteys ja aihepiirin kehitys jatkui voimakkaana 1980-luvulla. Fraktaalisuus voitiin nähdä tämän jälkeen eräänlaisena [[geometria|geometrisena]] faasitransitiona.
1980-luvulla havaittiin tilastollinen fysiikan olevan keskeisessä asemassa [[laskennallinen fysiikka|laskennallisessa fysiikassa]], koska
[[äärellisen koon skaalaus|äärellisen koon skaalauksen]] toimivuus perustuu renormalisaatioryhmän ideoihin.▼
▲[[äärellisen koon skaalaus|äärellisen koon skaalauksen]]
1980-luvun lopulla kriittisten ilmiöiden soveltaminen laajeni entisestään lähes kaikkeen monimutkaisten järjestelmien kuvaamiseen. 1990-luvulla kehitys jatkui edelleen voimakkaana. [[Tietokone]]tehon voimakas kasvu mahdollisti universaalisuusluokkien tarkemman tutkimisen. [[Itseorganisoitu kriittisyys]] nähtiin lähes itsenäisenä teoriana, jota jopa liiallisesta yleisyydestä johtuen sovellettiin lähes mihin tahansa.
== Mielenkiintoisia aiheita ==
Rivi 73 ⟶ 51:
* Mistä tulee ajan suunta? Molekulaarinen kaaos -oletus.
* [[H-teoreema]].
* [[Ising-malli]] ja faasitransitiot
=== Mielenkiintoisia sovelluksia ===
* Matalan lämöptilan [[suprajohtavuus|suprajohteet]], [[BCS-teoria]]
* Korkean lämpötilan suprajohteet
* [[Supraneste]]et
* [[Taustasäteily]]
* [[Casimirin
* [[Bose-Einstein kondensaatti|Bose-Einstein kondensaatit]]
=== Henkilöitä ===
* [[Josiah Willard Gibbs]]
* [[Ludwig Eduard Boltzmann]]
* [[James Clerk Maxwell]]
* [[Lev Davidovich Landau]]
* Wilson
* [[Satyendra Nath Bose]]
* [[Enrico Fermi]]
* [[Lars Onsager]]
* [[Leo Kadanoff]]
* [[Pierre-Gilles de Gennes]]
* [[Benoît B. Mandelbrot]]
== Tärkeitä tutkimuskohteita ==
* [[Nanoteknologia]]
* [[Mesoskooppinen fysiikka]]
* Modernit kuljetusilmiöt
* [[Kvanttifaasitransitio]]t
* Verkkojen tilastollinen fysiikka
* [[Biofysiikka]], biologisten rakenteiden fysiikka.
|