Ero sivun ”Naantalin luostari” versioiden välillä

189 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Luostarin toiminta alkoi näihin aikoihin näivettyä. Viimeiset uskonpuhdistuksen jälkeiset vuosikymmenet olivat sitäkin kovempaa aikaa. [[Rälssi]]n edustajat ottivat haltuunsa jo ennen vuotta [[1533]] yli 40 luostarille kuulunutta maatilaa. Vuonna 1554 [[Mikael Agricola]] määräsi, että luostarissa on luettava Raamattua Birgitan ilmestysten sijaan. Lisäksi messun sai pitää ainoastaan jommalla kummalla kansankielellä, ja silloinkin vain kun ehtoollisella oli kävijöitä.
 
Luostarin viimeinen abbedissa Birgitta Knutsdotter Kurck kuoli vuonna [[1577]]. Tämän jälkeen luostari koki vielä lyhyen kukoistuskauden [[Juhana III]]:n kaudella. KuitenkinKuningas toimintasuosi hiljenikatolisuutta nunnien ikääntyessäpuolisonsa, jaankaran viimeinenroomalaiskatolisen nunna[[Katarina ElinaJagellonica]]n Knutsdotter kuoli vuonna 1591tähden.<ref>Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot (2007), s. 108-109.</ref>
 
Kuitenkin toiminta hiljeni nunnien ikääntyessä, ja luostari muuttui hiljalleen iäkkäiden, turvattomien naisten suojapaikaksi, kunnes viimeinen nunna Elina Knutsdotter kuoli vuonna 1591.<ref>Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot (2007), s. 108-109.</ref>
 
Luostarikirkko paloi 4.3.1628 kun [[Kustaa II Aadolf]]in paasi Johan Henriksson [[Jägerhorn af Spurila]] ampui luostarin katolla istuvia harakoita. Kova tuuli levitti tulen aina Naantalin kaupunkiin.<ref>Creutz, Nådendals stads historik, s. 256f; Acta Eccelesiastica.</ref>
1 659

muokkausta