Versio 29. lokakuuta 2008 kello 14.51 muokkaa Tjp (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 33 874 muokkausta Ak: Uusi sivu: '''Pitäjänmakasiini''' eli '''lainajyvästö''' tai '''lainamakasiini''' oli Suomessa viljavarasto jonne talletettiin hyvinä satovuosina viljaa käytettäväksi myöhemmin katovuos...		Versio 29. lokakuuta 2008 kello 14.53 muokkaa kumoa Tjp (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 33 874 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Pitäjänmakasiini''' eli '''lainajyvästö''' tai '''lainamakasiini''' oli Suomessa viljavarasto jonne talletettiin hyvinä satovuosina viljaa käytettäväksi myöhemmin katovuosien sattuessa syönti- ja siemenviljana. Pitäjänmakasiinista lainatusta viljasta maksettiin korko joten se toimi eräänlaisena [[pankki]]na. Vuosien 1755–1756 valtiopäivillä päätettiin että jokaiseen Suomen [[seurakunta\|seurakuntaan]] oli perustettava pitäjänmakasiini mutta Suomeen niitä oli perustettu vapaaehtoisesti jo aikaisemminkin. Makasiinin talletettiin viljaa hyvien satojen jälkeen ja sieltä sai lainaksi useimmiten korkoa vastaan syönti- ja siemenviljaa katovuosina. Pitäjnmakasiinin tuottama mahdollinen ylijäämävilja myytiin huutokaupalla ja saadut varat käytettiin muun muassa köyhäinhoitoon ja koulujen ylläpitoon. Vuonna 1857 määrättiin että pitäjänmakasiinin yhteydessä tuli toimia erikseen siemenjyvästö ja hätäapujyvästö. Pitäjänmakasiinien historia päättyi 1900-luvun alussa kun normaali pankkilaitos alkoi Suomessa olla riittävän kehittynyttä. Makasiinirakennukset sijaitsivat yleensä paikkakunnan kirkon lähistöllä ja ne olivat yleensä vankkatekoisia hirsirakennuksia mutta makasiineja muurattiin myös tiilestä ja kivestä. Monet entiset pitäjänmakasiinirakennukset toimivat nykyisin museoina.

Ero sivun ”Pitäjänmakasiini” versioiden välillä