Ero sivun ”Muinaiskirkkoslaavi” versioiden välillä

Muinaiskirkkoslaavin kielellä kirjoitetut tekstit ovat enimmäkseen hengellisiä. Myöhemmin muinaiskirkkoslaavilla on ollut suuri merkitys erityisesti [[venäjän kieli|venäjän kielen]] kehitykseen tärkeimpänä lainanantajakielenä. Siitä on eri aikoina omaksuttu huomattava määrä sivistyssanastoa venäjään ja nykyvenäjää luonnehtiikin alkuperäisen itäslaavilaisen ja kirkkoslaavilaisen[[kirkkoslaavi]]laisen sanaston käyttö rinnakkain, tyylilajista riippuen.

[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisessa kirkossa]] etenkin slaavilaisissa maissa käytetään yleisesti [[kirkkoslaavi|kirkkoslaavinkirkkoslaavinkielistä]] kielistä raamattua ja jumalanpalveluskirjoja. Ortodoksisessa jumalanpalveluksessa ei kuitenkaan puhuta muinaiskirkkoslaavia, vaan nykyään yleisimmin käytetty kielimuoto vakiintui 1600-luvulla. Tämä modernisoitu slaavin variantti ei täysin vastaa Kyrilloksen ja Metodioksen viljelemää slaavin muotoa. Merkittävimmät erot koskevat oikeinkirjoitusta.