Ero sivun ”Pyhä Yrjö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix vuosiluku |
fix aiemmin unohtunut + tekstiä |
||
Rivi 10:
Pyhän Yrjön kunnioitus alkoi varhain, keisari [[Konstantinus Suuri]] (hallitsi 306–337, yksin keisarina vuodesta 324) rakennutti Lyddaan kirkon Yrjänän kunniaksi. Kirkko tuhoutui [[1010]], mutta [[Ristiretki|ristiretkeläiset]] pystyttivät sen uudelleen. [[Kolmas ristiretki|Kolmannen ristiretken]] aikaan sulttaani [[Saladin]] tuhosi kirkon, viimeisin ja olemassa oleva pystytettiin [[1872]].
300-luvulla Yrjön maine levisi Palestiinasta koko [[Bysantin valtakunta|Itä-Roomaan]], 400-luvulla hahmo oli tunnettu jo Länsi-Roomassakin. [[Paavi]] [[Gelasius I]] (492–496) kanonisoi Yrjänän pyhimykseksi 494. Ensimmäinen teksti, jossa Yrjänän elämään yhdistetään ihmeteot on ''Acta Sanctorum'' 400-luvulta.
==Yrjö ja lohikäärme==
Rivi 19:
Toisissa versioissa Yrjö surmaa lohikäärmeen peitsellä tai haavoittaa sitä niin, että prinsessa kesyttää sen kietomalla vaatteensa sen kaulan ympäri. Kuninkaan kerrotaan myös rakentaneen lohikäärmeen surmaamispaikalle kirkon [[neitsyt Maria]]lle ja pyhälle Yrjölle, ja lähteen veden kerrotaan tästä alkaen parantaneen kaikki sairaudet.
==Georgios Voittaja ortodoksisuudessa==
Suurmarttyyri '''Georgios Voittaja''' on ortodoksisen kirkon tärkeä pyhimys, ortodoksisen kalenterin mukaan hänen muistopäiväänsä vietetään 23.4.<ref>Ortodoksinen kalenteri 2008, Valamon luostari/Priimuspaino Oy</ref> Nimi tulee kreikkalaisista sanoista "ge" = maa ja "ergon" = työ ja merkitsee talonpoikaa. Georgios Voittaja on kunnioitetuimpia sotilaspyhiä niin Kreikassa kuin Venäjälläkin.
Pyhä soturi ratsastusaihe tuli tunnetuksi frankkien valtakunnassa ristiretkien ajalla. Lohikäärmeaihe on peräisin Lähi-idästä. Ortodoksisissa ikoneissa Georgios Voittaja on kuvattu sotilaana 600-luvulta asti, ja 1100-luvulla ilmestyi aihe, jossa [[Lohikäärme (taruolento)|lohikäärme]]en lähestyessä nuorta tyttöä paikalle ilmestyy Georgios valkoisella ratsulla, taltuttaa hirviön ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” ja lävistää sen keihäällään. <ref>[http://www.kouvola.fi/attachments/5oA09UCTZ/5s731Vjdg/Files/CurrentFile/Ikonien_sisaltojen_kuvailut_ja_kertomukset.doc Ikonit läsnä, näyttelyluettelo, taustatietoa ikoneista ]</ref> Tämä kuva vakiintui Georgios-ikoneissa erityisesti frankkien alueella. Ikonikuvassa lohikäärme oli pakanuuden ja maagisten voimien symboli ja Georgios, Kristuksen soturi, voitti pimeyden. Kyseistä ikonia käytettiin Venäjän kirkon lähetystyössä 1300-luvulta alkaen pohjoisilla metsäseuduilla. Ratsastuskuvauksissa hevonen on symboloi Jumalan asettamaan hengellistä ratsua. Kertomus ei kuvaa historiallista tapahtumaa vaan kuoleman jälkeistä ihmetekoa ja kuva on marttyyriuden symboli jossa Kristus siunaa Georgiosta. Keihäs, joka tulee taivaasta ja lyö maahan pakanuuden ruhtinaan, ei ole surman ase vaan risti. Taistelun jälkeen paha sidotaan ja se on kirkon hallinnassa sakramenttien kautta. Georgioksen taistelu lohikäärmettä vastaan kuvaa myös ihmisen taistelua omaa syntistä minäänsä vastaan.
==Myöhempiä tarinoita==
Rivi 33 ⟶ 39:
Keisarinna [[Katariina II|Katariina II Suuri]] perusti [[1769]] Pyhän Yrjön ritarikunnan, joka oli tarkoitettu vain sotilaita varten, ja jonka kunniamerkkejä jaettiin ensimmäiseen maailmansotaan asti. [[Pyhän Yrjön risti (Venäjä)|Pyhän Yrjön risti]]t ovat olleet erittäin arvostettuja, ensimmäisen luokan ristiä on jaettu vain 25 kpl. Suomalaisia kolmannen luokan ritareita on 8 ja neljännen luokan ritareita kolmisenkymmentä, heidän joukossaan [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheim]], jolle risti myönnettiin vuoden [[1914]] syksyllä <ref>[http://www.mannerheim.fi/13_erity/kunniamerkit/51.htm Kuva Mannerheimin ''Pyhän Yrjön risti'' -kunniamerkistä ]</ref>.
▲Suurmarttyyri Georgios Voittaja on ortodoksisen kirkon tärkeä pyhimys, ortodoksisen kalenterin mukaan hänen muistopäiväänsä vietetään 23.4.<ref>Ortodoksinen kalenteri 2008, Valamon luostari/Priimuspaino Oy</ref> Georgios Voittaja on kunnioitetuimpia sotilaspyhiä niin Kreikassa kuin Venäjälläkin. Novgorodilaisessa ikoniin on kuvattu pyhän legendasta tunnetuin episodi. Siinäa Georgios Voittaja pelastaa Selemin kuninkaan tyttären lohikäärmeelle uhrattavaksi joutumiselta. Uroteko saa koko koko kaupungin kääntymään kristinuskoon.<ref>Helsingin kaupungin taidemuseo, Athos; Luostarielämää pyhällä vuorella, s. 222.</ref>
==Nimikköpyhä ja muistopäivät==
Pyhä Yrjö on myös [[Georgia]]n, [[Kanada]]n, [[Latvia]]n, [[Konstantinopoli]]n, [[Genova]]n, [[Saksa]]n, [[Kreikka|Kreikan]], [[Malta]]n, [[Palestiina]]n ja [[Venetsia]]n suojelupyhimys. Partioliike nimittää suojeluspyhimystään myös Pyhaksi Yrjänäksi.
Rivi 49 ⟶ 56:
[[Luokka:Roomalaiset sotilaat|Yrjänä]]
{{commons|Saint George|Pyhä
[[an:San Chorche]]
| |||