Ero sivun ”Yliäänikone” versioiden välillä

38 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
kh; w
(0 + AWB)
(kh; w)
[[Kuva:Supersonic aircraft breaking sound barrier.jpg|thumb|300px250px|[[F/A-18 Hornet]] rikkoo äänivallin]]
[[Kuva:F-18-diamondback blast.jpg|thumb|300px]]
'''Yliäänikone''' eli '''yliääni[[lentokone]]''' eli '''ylisooninen lentokone''' pystyy lentämään ainakin hetkellisesti vaakalentoa [[äänen nopeus|äänen nopeutta]] suuremmalla nopeudella.
 
'''Yliäänikone''' elitai '''yliääni[[ylisooninen lentokone]]''' eli '''ylisooninenon [[lentokone''']], joka pystyy lentämään ainakin hetkellisesti vaakalentoa [[äänenÄänen nopeus|äänen nopeuttaääntä]] suuremmalla nopeudella.
Pääosa näistä yliääninopeuden saavuttavista lentokoneista on sotilaslentokoneita. Poikkeuksen tekivät vain neuvostoliittolainen [[Tupolev Tu-144]] ja ranskalais-englantilainen [[Concorde]] - matkustajakoneet, joiden molempien käyttö on taloudellisesti kannattamattomana lopetettu. Jos kone pystyy ylittämään äänivallin vaakalennossa ilman jälkipolttoa, niin siitä käytetään nimitystä supercruiser. Tu-144 ja Concorde lensivät useita tunteja kaksinkertaisella äänennopeudella ilman jälkipolttoa. Hävittäjälentokoneet pystyvät yleensä lentämään yliääninopeudella vain enintään muutamia kymmeniä minuutteja.
 
Pääosa näistä yliääninopeuden saavuttavista lentokoneista on sotilaslentokoneita. Poikkeuksen tekivät vain neuvostoliittolainen [[Tupolev Tu-144]] ja ranskalais-englantilainen [[Concorde]] - matkustajakoneet, joiden molempien käyttö on taloudellisesti kannattamattomana lopetettu. JosKoneesta, konejoka pystyy ylittämään äänivallin vaakalennossa ilman jälkipolttoa, niin siitä käytetään nimitystä ''supercruiser''. Tu-144 ja Concorde lensivät useita tunteja kaksinkertaisella äänennopeudella ilman jälkipolttoa. Hävittäjälentokoneet pystyvät yleensä lentämään yliääninopeudella vain enintään muutamia kymmeniä minuutteja.
 
==Ongelmia 1940-luvun hävittäjissä==
 
==Tutkimusta ja teoriaa==
[[Kuva:F-18-diamondback blast.jpg|thumb|300px250px|Äänivalli rikkoutuu]]
Jo ennen toista maailmansotaa Saksassa ylisoonista virtausta tutkivat muun muassa Adolf Busemann ja Albert Betz Göttingenissä. Betz ehdotti nuolikulmaista siipeä 1935.
 
Saksalaiset Adolf Busemann ja Albert Betz tutkivat ylisoonista virtausta jo ennen [[Toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] [[Göttingen]]issä. Betz ehdotti nuolikulmaista siipeä 1935.
 
Ylisooninen lento nähtiin niin vaikeaksi, että alettiin puhua [[äänivalli]]sta, joka olisi vaikea murtaa tai ylittää. Lentokoneen vastus kasvoi äänen nopeutta lähestyttäessä (alkaen nopeudella 0,7-0,8 Mach, jolloin ilman kokoonpuristuvuus alkaa näkyä), tiivistysaallot aiheuttivat tärinää ja ohjaamisvaikeuksia, ja siiven painejakauma muuttui niin, että koneen nokka pyrki enemmän alaspäin. Esimerkiksi konekiväärien luodit lähtivät kolminkertaisella äänennopeudella, mutta niissä ja ohjuksissa ei tarvinnut pohtia nostovoimaa ja siitä aiheutuneita momentteja.
 
Aliääninopeudella lentokoneen siiven painekeskiö on likimain 25% prosenttia (siiven jänteen pituudesta) siiven etureunasta taaksepäin ja siirtyy yliääninopeudella 50% prosentin kohdalle. Tämä saa aikaan muutoksen siihen siiven momenttiin, joka kääntää lentokoneen nokkaa alaspäin. Painopisteen ja aerodynaamisen keskiön välinen etäisyys kasvaa, mikä tekee koneen ohjattavuuden kankeammaksi.
 
Koneen siipi piti mitoittaa ylisoonisen nopeuden mukaan, mikä suurensi lentoonlähtö- ja laskeutumisnopeutta. Tämän vuoksi tarvittiin pidempiä kiitoteitä.
Deltasiipi oli käytössä Alexander Lippischin suunnittelemassa Me 163B Komet -rakettihävittäjässä. Se lensi enintään Mach 0,83 nopeudella. Myöhemmin deltasiipi oli suosittu monissa hävittäjissä, esimerkiksi MiG-21, Mirage ja Draken.
 
Suurella ylisoonisella nopeudella lentävistä koneista nopein suihkuturbiinilla varustettu kone on [[SR-71|SR-71-]]tiedustelukone. Sen rakenteessa on otettu huomioon merkittävä ilman kitkan aiheuttama rakenteiden kuumeneminen. Rakenteet ovat ennen lentoa ”kylminä”kylminä niin väljät, että esimerkiksi polttoainetankit vuotavat. Lentokone on maalattu kuumaa kestävällä maalilla, joka säteilee lämpöä ulos pinnasta mahdollisimman tehokkaasti. Korkean lentokorkeuden takia kone joutuu käyttämään erikoiskerosiinia, jonka haihtuminen alhaisessa ilmanpaineessa ei kasva liian suureksi. Ylipäätään lentokoneet eivät pysty saavuttamaan suurta ylisoonista nopeutta matalalla lentokorkeudella suuren vastuksen takia.
 
==Ylisooninen matkustajakone==
1960-luvun lopussa ja vielä 1970-luvulla pohdittiin nopeita matkustajakoneita. [[Boeing]] luopui näistä kaavailuista ensimmäisenä. [[Tupolev Tu-144]] ja [[Concorde]] olivat ainoat, jotka saatiin reittiliikenteeseen asti, näistäkin ensimmäinen lopulta vain alle vuoden ajaksi. MuunBrittiläinen muassa englantilainen[[British Aerospace|BAC]]-yhtiö pohti 500-paikkaista 5-kertaisellaviisinkertaisella äänennopeudella lentävää lentokonetta 1975. [[NASA]] palasi tähän teemaan 1980-luvulla NASP-koneessa. [[Avaruussukkula]]t ja [[X-15|X-15-]]koekoneet ovat ainoat operatiiviset ylisoonisista lentokoneista, joiden lentonopeus on yli Mach 5.
 
==Lähteet==
12 469

muokkausta