Ero sivun ”Suhteellinen etu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: de, eo, fr, he, hu, ja, no |
p →Sodankäynnissä: Korjattu EMP-linkki |
||
Rivi 33:
Molempien puolien em. kolmen osa-alueen vertailun kautta syntyy lopullinen suhteellinen etu. Suhteellista etua saadaan vastustajan lisäksi [[ympäristö]]n kautta, siis pystymällä toimimaan ympäristössä paremmin kuin vastustaja. Ympäristöllä perinteisesti ymmärretään taistelumaastoa, säätä, vuorokaudenaikaa, vuodenaikaa jne. Se sisältää myös [[sähkömagneettinen spektri|sähkömagneettisen spektrin]], kolmannet osapuolet ja esim. kansainvälisen [[media]]n.
Sovellutus suhteellisesta edusta on esim. sellainen, että [[Kylmä sota|kylmän sodan]] aikana venäläisten kannalta lännen tietokonetekniikalla ja elektroniikalla ei ollut sinänsä kummempaa merkitystä, jos heillä on niitä vastaan tehokas hyökkäysmenetelmä ([[Sähkömagneettinen pulssi|EMP]], [[HPM]], [[virus]], [[ohjelmistosodankäynti]]).
[[Talvisota|Talvisodan]] rajakylien polttaminen on toinen esimerkki suhteellisen edun hyödyntämisestä. Polttamalla pitkän itärajan harvat kylät ja erilliset tilat, venäläiset pakotettiin jäämään ulos pakkaseen, koska heillä ei ollut merkittävästi talvimajoittumisvälineitä, telttoja ja kaminoita. Teltat ja kaminat olivat keskeinen osa suomalaisten ylivoimaa, suhteellista etua, Laatokan pohjoispuolisissa taisteluissa talvisodassa. Samalla tavalla vaikuttivat sukset ja ahkio. Suomalaiset ymmärsivät siis suhteellisen edun ja osasivat sitä vielä voimistaa.
Rivi 40:
Suhteellista etua voi saada sodankäynnissä montaa kautta. Katso esim. [[sodankäynnin ulottuvuudet]].
==Katso myös:==
| |||