Ero sivun ”Reininmaan jälleenmiehitys” versioiden välillä

Miehityksen alkuperäinen tarkoitus oli ehkäistä Saksan sotilaalista uhkaa. Tämän jälkeen liittoutuneet solmivat saksalaisten kanssa Locarnon sopimuksen, jonka mukaan liittoutuneiden oli vedettä joukkonsa vuoteen 1930 mennessä jolloin alue pysyisi [[demilitarisointi|demilitarisoituna]]. Vuonna [[1920]] pienehkö alue Reininmaan länsiosasta liitettiin [[Belgia]]an, samana vuonna historiallisesti [[Lothringen]]iin (Lorraine) kuuluva [[Saarland]] otettiin [[Kansainliitto|Kansainliiton]] valvontaan osaksi [[Ranska]]a. Liittoutuneet olivat tyytyväisityytyväisiä Weimarin tasavallan rauhanomaiseen politiikkaan, ja päättivät Locarnon sopimuksen mukaisesti lopettaa Reininmaan miehityksen lopullisesti.

Kun Ranska ja Neuvostoliitto aloittivat neuvottelut avunantosopimuksen luomiseksi sai Hitler syyn aloittaa Saksassa yleisenasevelvollisuudenyleisen asevelvollisuuden ja kumota Locarnon sopimussopimuksen.

Ranska ei osannut suhtautua Saksan toimiin eikä lähettänyt joukkojaan Saksan armeijaa vastaan. Iso-Britannia ei tahtonut tässä tilanteessa halunnut tehdä aloitetta ennen ranskalaisia, aloittaen Reininmaan demilitarisaation kumouduttua myöntyväisyyspolitiikkamyöntyväisyyspolitiikan suhteessa Saksaan, joka johti lopulta [[toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]] vain 3,5 vuotta myöhemmin.

Vuonna [[1925]] [[Locarnon sopimukset|Locarnon sopimuksessa ]] [[liittoutuneet]] sitoutuivat poistamaan joukkonsa [[Reininmaa]]lta vuonna [[1930]] Saksan sitoutuessa demilitarisoimaan Reininmaan. Vuonna [[1933]] Hitler sitoutui ehtoihin, mutta salassa aloitti valmistelut Reinin palauttamiseksi 'valtakunnan yhteyteen' ja alkoi odottaa sopivaa tekosyytä irroittaa Saksa sopimuksesta. Tekosyy tarjoitui [[2. maaliskuuta|2. maaliskuun]] vuonna [[1935]], [[Ranska]]n ja Neuvostoliiton solmiessa alustavan sopimukisensopimuksen molemminpuolisesta avunannosta.

[[16. maaliskuuta]] vuonna [[1935]] Hitler uhmasi [[Versaillesin sopimus|Versaillesin rauhansopimusta]] ja palutti Saksaan yleisenasevelvollisuudenyleisen asevelvollisuuden suurentaakseen Saksan armeijan kokoa ja perustaakseen Saksan uudet ilmavoimat, [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Luftwaffen]]. Hitler ilmoitti Saksan valtiopäivillä [[21. toukokuuta]] , että Saksan hyökkäyksen pelko oli aiheetonta. Samana päivänä hän kertoi Ranskan suurlähettiläälle [[Francois Poncet]]ille Locarnon sopimuksen kumoutuvan, jos sopimus [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kanssa avunannosta ratifioitaisiin.

Odotellessaan [[Ranska]]n ja[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] sopimuksen ratifiointia Saksan yleisesikunta aloitti Hitlerin määräyksestä salaa valmistella suunnitelmaa Reininmaan miehittämiseksi. Saksan kenraali kuntakenraalikunta tiedosti, ettei Saksan pieni armeija vetänyt vertoja RanskalaistenRanskan armeijalle varsinkaan, jos [[englanti]]lasetlaiset asettuisivat ranskalaisten rinnalle. Saksan sotaministeri sotamarsalkka [[Werner von Blomberg]] antoi tämän johdosta määräyksen vetäytyä, jos armeija kohtasi ranskalaisten vastarintaa miehityksen aikana.

[[Ranska]] ja [[Neuvostoliitto]] ratifioivat avunantosopimuksen [[27. helmikuuta]] vuonna [[1936]] ja [[1. maaliskuuta]] Hitler päätti toimia. [[7. maaliskuuta]] Saksan joukot marssivat [[saksalaiset|saksalaisten]] asukkaiden riemuksi Reininmaalle eivätkä kokeneet vastarintaa edetessään. Ranskalaiset eivät olleet lähettäneet joukkojaan liikkeelle, eivätkä englantilaiset halunneet tehdä aloitetta. Miehityksen seurauksena Hitler saavutti sekä merkittävän sotilaallisen edun ja moraalisen voiton varovaisista esikuntaupseerteistaan. Ranskalaisten ja englantilaisten välipitämättömyys ja epäröinti olivat merkittävin etu Saksalle ja auttoivat sitä jatkossa seuraavana kolmena vuonna kun [[Tsekkoslovakia]] ja [[Itävalta]] liitettiin Natsi-Saksaan.