Wikipedia

Ero sivun ”Vartija” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Paranneltu artikkelia myös muusta kuin suomen näkökulmasta
Rivi 1:
{{korjattava/Suomi}}
 
{{tämä artikkeli|käsittelee ammattia. [[Vartija (lehti)|Vartija-lehdestä]] on erillinen artikkeli.}}
 
'''Vartija''' on usean maan lainsäädännön mukaan lähtökohtaisesti [[siviili]]henkilö, jonka ensisijaisena tehtävänä on suojata yksityistä omaisuutta tai turvallisuutta vartioimisliiketoimintaa suorittavan yrityksen palveluksessa rajatulla alueella toimeksiantosopimukseen perustuen. Vartijan tehtävät ja vartioimistyöhön liittyvät lait, asetukset ja rajoitukset vaihtelevat hyvinkin suuresti, kuten myös vartijan oikeudet ja velvollisuudet. Vartioimisliiketoiminta on hyvin usein luvanvaraista, esimerkiksi [[suomi|suomessa]], [[Espanja]]ssa, [[Italia]]ssa ja [[Belgia]]ssa vartioimisliikeluvan myöntää [[sisäasianministeriö]], [[Ruotsi]]ssa ja [[Norja]]ssa [[lääninhallitus]], [[Tanska]]ssa [[poliisi]], [[Saksa]]ssa ja [[itävalta|Itävallassa]] [[talousministeriö]], [[Alankomaat|Alankomaissa]] oikeusministeriö ja [[Ranska]]ssa [[prefektuuri]] <ref>Lähde: Yksityiseen turvallisuusalaan liittyvä lainsäädäntö, sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisu, s. 90, 2003</ref>. [[Iso-Britannia]]n lainsäädännössä taas ei varsinaisesti valvota ja rajoiteta vartioimisliiketoimintaa vaan lainsäädännön puuttuessa yksityisen turvallisuusalan eri osa-alueilla toimivat yhdistykset ovat kehittäneet itse alaa koskevia sääntöjä sekä suosituksia.<ref>Lähde: Yksityiseen turvallisuusalaan liittyvä lainsäädäntö, sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisu, s. 82-83, 2003</ref> Usein vartioimisliikeluvan myöntänyt taho myös valvoo [[vartioimisliiketoiminta]]a ja saattaa asettaa toiminnalle rajoituksia. [[Luvanvaraisuus|Luvanvaraisuudella]] pyritään useasti suojaamaan yksityisten ihmisten [[oikeusturva]]a, parantamaan palvelua hankkivan asiakkaan [[kuluttajansuoja]]a, valvomaan yksityistä turvallisuuspalvelua tuottavan yrityksen toimintaa paremmin ja parantaa viranomaisten ja palveluntarjoajien välistä [[vuorovaikutus]]ta sekä turvaamaan se, että vartioimisliike suoriutuu erilaisten [[lainsäädäntö]]jen antamien velvotteiden täyttämisestä.
'''Vartija''' on yleisen määritelmän mukaan henkilö joka työskentelee sisäasianministeriön hyväksymässä vartioimisliikkeessä, jossa hän suojelee omaisuuden tai henkilön koskemattomuutta, suojaa tiloja ulkoisilta uhilta, tai suorittaa muita vartioimisliikkeen ja asiakkaan välisessä toimeksiannossa määriteltyjä tehtäviä. Lain mukaan vartija on oikeudellisesti siviili, jolla on jokamiehen oikeuksien lisäksi julkisen vallan käyttöoikeus tietyissä rajatuissa tapauksissa, jotka on määritelty laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista.<ref name="laki">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020282 Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista]</ref>▼
 
Vartijalle monen maan lainsäädännössä asetetaan koulutusvaatimuksia, millä saatetaan pyrkiä ammattimaistamaan yksityistä turvallisuusalaa sekä parantamaan ihmisten oikeusturvaa, sekä paikoittain jopa myös siirtämään viranomaistahoille kuuluvia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontatehtäviä yksityisille yrityksille; Useassa maassa vartioimisliike saattaa kyetä käytännön tai lainsäädännön mahdollistamana valvomaan esimerkiksi [[tori]]n, [[liikenneasema]]n, [[kauppakeskus|kauppakeskuksen]] tai vastaavan yleisen alueen järjestystä ja turvallisuutta. Koulutusvaatimukset vaihtelevat suuresti; Esimerkiksi [[Italia]]ssa jää vartioimisliikkeen tehtäväksi kartoittaa työntekijöiden koulutustarve, [[Ruotsi]]ssa koulutusvaatimus on 90 tuntia sekä 120 tuntia työharjoittelua kun taas [[Saksa]]ssa vartijan koulutusvaatimus on 24 tuntia. <ref>Lähde: Yksityiseen turvallisuusalaan liittyvä lainsäädäntö, sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisu, s. 90, 2003</ref>.
Esimerkiksi [[vanginvartija]], poliisilaitoksen palveluksessa oleva vartija tai [[rajavartija]] toimivat [[valtio]]n [[virka|virkamiehinä]], eivätkä ole edellä mainitun lain tarkoittamia vartijoita. Myös [[järjestyksenvalvoja]] on erikseen määritelty toimi.▼
 
Hyvin usein vartijalle suodaan mahdollisuus kantaa työtehtävässä erilaisten syiden vuoksi [[ampuma-ase]]tta; Esimerkiksi [[Suomi]], [[Ruotsi]], [[Norja]], [[Saksa]], [[Itävalta]], [[Belgia]], [[Italia]], [[Espanja]] ja [[Ranska]] lainsäädännöllään mahdollistavat [[ampuma-ase]]en kantamisen [[vartiointitehtävä]]ssä, osittain erilaisin rajoituksin ja määräyksin. <ref>Lähde: Yksityiseen turvallisuusalaan liittyvä lainsäädäntö, sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisu, s. 90, 2003</ref>.
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki määrittelee vartijan henkilöksi, joka vartioimisliikkeen palveluksessa suorittaa vartijan tehtäviä (1 luku 2§ 9. mom).
 
Monasti [[yksityisetsivä]]toiminta rinnastetaan [[vartioimisliike]]toimintaan ja näin ollen [[yksityisetsivä]]toimintakin on luvanvaraista. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi [[Ruotsi]], [[Norja]], [[Tanska]] ja [[Saksa]] mahdollistavat yksityisetsivätoiminnan harjoittamisen ilman vartioimisliikelupaa.<ref>Lähde: Yksityiseen turvallisuusalaan liittyvä lainsäädäntö, sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisu, s. 90, 2003</ref>. Yksityisetsivätoiminta saattaa olla luonteeltaan osittain myös rikosten paljastamiseen liittyvää toimintaa ja näin ollen saattaa olla lailla kielletty muilta kuin viranomaistahoilta.
Yleisellä tasolla vartijaksi voidaan mieltää myös vartijan kanssa käytännössä yhteneväisiä tehtäviä suorittava järjestyslain (27.6.2003/612) mukainen [[järjestyksenvalvoja]], joka järjestyslain (6 luvun 22§ mukaan) voidaan asettaa valvomaan järjestystä ja turvallisuutta poliisin apuna esimerkiksi liikenneasemalle, kauppakeskukseen tai joukkoliikennevälineeseen. Järjestyslain mukaisen järjestyksenvalvojan hyväksyminen sekä vartijaksi että järjestyksenvalvojaksi on voimassa ja tällöin järjestyksenvalvoja työskentelee vartioimisliikkeen palveluksessa. Vartijan ja järjestyslain mukaisen järjestyksenvalvojan tehtävät ovat käytännön tasolla yhteneväisiä ja samoja mutta poikkeavat merkittävästi oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Sen vuoksi näitä käsitteitä ei tulisi sekoittaa keskenään. Järjestyksenvalvojan asettaminen vaatii toimeksiantosopimuksen lisäksi paikallispoliisin hyväksynnän eli se on luvanvaraista ja aina määräaikaista.▼
 
▲'''Vartija suomalaisen lainsäädännön mukaan''' on yleisen määritelmän mukaan henkilö joka työskentelee sisäasianministeriöntyösuhteessa hyväksymässävartioimisliikkeen vartioimisliikkeessä,palveluksessa jossajolle sisäasiainministeriö on myöntänyt vartioimisliikeluvan, hän suojelee omaisuuden tai henkilön koskemattomuutta, suojaa tiloja ulkoisilta uhilta, tai suorittaa muita vartioimisliikkeen ja asiakkaan välisessä toimeksiannossatoimeksiantosopimuksessa määriteltyjä tehtäviä ja on pukeutunut vartijan asuun. LainVartijan mukaanasun vartijakäytöstä onvoidaan oikeudellisestimyös siviili,tietyin jollaedellytyksin onpoiketa. jokamiehenVartija oikeuksienvoi myös tehdä muita kuin varsinaisia vartioimistehtäviä. Vartija suorittaa tehtävänsä pääasiassa [[jokamiehenoikeus|jokamiehenoikeuksin]]; tämän lisäksi vartijalle on suotu julkisen vallan käyttöoikeus tietyissä rajatuissa tapauksissa, jotka on määritelty laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista.<ref name="laki">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020282 Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista]</ref>
==Vartijan tehtävät==▼
 
▲Suomessa toimii vartija-nimikkeellä sekä virkatehtävissä olevia henkilöitä että työsuhteessa olevia henkilöitä. Esimerkiksi [[vanginvartija]], poliisilaitoksen palveluksessa oleva vartija tai [[rajavartija]] toimivat [[valtio]]n [[virka|virkamiehinä]], eivätkä ole edelläyksityisistä mainitunturvallisuuspalveluista annetun lain tarkoittamia vartijoita. Myös [[järjestyksenvalvoja]] on erikseen määritelty toimi. Näitä em. tehtäviä ei tule sekoittaa tässä artikkelissa tarkoitettuihin vartiointitehtäviin.
 
▲YleiselläSuomessa yleisellä tasolla vartijaksi voidaan mieltää myös vartijan kanssa käytännössä yhteneväisiä tehtäviä suorittava järjestyslain (27.6.2003/612) mukainen [[järjestyksenvalvoja]], joka järjestyslain (6 luvun 22§ mukaan) voidaan asettaa valvomaan järjestystä ja turvallisuutta poliisin[[poliisi]]n apuna esimerkiksi liikenneasemalle[[liikenneasema]]lle, kauppakeskukseen[[kauppakeskus|kauppakeskuksee]]n tai joukkoliikennevälineeseen[[joukkoliikenneväline]]eseen. Järjestyslain mukaisen järjestyksenvalvojan[[järjestyksenvalvoja]]n hyväksyminen sekä vartijaksi että järjestyksenvalvojaksi on voimassa ja tällöin [[järjestyksenvalvoja]] työskentelee vartioimisliikkeen palveluksessa. Vartijan ja järjestyslain mukaisen järjestyksenvalvojan[[järjestyksenvalvoja]]n tehtävät ovat käytännön tasolla yhteneväisiä ja samoja mutta poikkeavat merkittävästi oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Sen vuoksi näitä käsitteitä ei tulisi sekoittaa keskenään. Järjestyksenvalvojan[[Järjestyksenvalvoja]]n asettaminen vaatii [[toimeksiantosopimus|toimeksiantosopimuksen]] lisäksi paikallispoliisin[[paikallispoliisi]]n [[hyväksyntä|hyväksynnän]] eli se on luvanvaraista ja aina [[määräaikainen|määräaikaista]].
 
==Suomessa vartioimisliiketoimintaa pääasiassa koskevat lait ja asetukset==
* <ref name="laki">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020282 Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista]</ref>
* Valtioneuvoston asetus yksityisistä turvallisuuspalveluista (534/2002)
* Valtioneuvoston asetus turvallisuusalan neuvottelukunnasta (285/2002)
* Sisäasianministeriön asetus vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan ja vartijan koulutuksesta (780/2002)
* Sisäasianministeriön asetus vartijan erityisestä voimankäyttökoulutuksesta (781/2002)
* Sisäasianministeriön asetus vartioimis- ja järjestyksenvalvontatehtävässä mukana pidettävästä koirasta (782/2002)
* Laki järjestyksenvalvojista (533/1999)
* Sisäasianministeriön asetus järjestyksenvalvojan tunnuksista (848/2003)
* Järjestyslakii (612/2003)
 
 
▲==Vartijan tehtävät==
Vartijan tehtäviä ovat esimerkiksi:
* paikallisvartiointi jolla tarkoitetaan vartiointia yhdessä toimeksiantokohteessa,
* piirivartiointi eli vartiointi useassa eri toimeksiantokohteessa siirtyen ajoneuvolla tai jalkaisin kohteesta toiseen,
* myymälävartijan tehtävät,
* palo‑ ja tulityövartiointi,
* turvatarkastus, [[henkilötarkastus]] esimerkiksi [[tuomioistuin|tuomioistuimessa]] tai [[lentoasema]]lla,
* valvomotehtävät, palvelukeskus/hälytyskeskustehtävät,
* [[ydinvoimala]]n valvontatehtävätvalvonta- ja turvallisuustehtävät,
* [[metro]]vartiointi,
* [[Henkivartija|henkilösuojaus]]tehtävät,
* [[rahahuolto]] ja [[arvokuljetus]]tehtävät,
* järjestyksenpidon kaltaiset tehtävät.
 
Vartijan toimenkuvaan voidaan sisällyttää myös muita kuin varsinaisia vartiointitehtäviä. <ref>Lähde: HE 69/2001 vp</ref>
Turvatarkastukset perustuvat erillisiin lakeihin. Tuomioistuimissa toteutettava turvatarkastus perustuu turvatarkastuksista tuomioistuimissa annettuun lakiin (3.12.1999/1121) ja lentoasemilla tapahtuva turvatarkastus perustuu ilmailulakiin (29.12.2005/1242). Turvatarkastajat saattavat toimia vartijan tehtävässä, vaikkakaan turvatarkastustehtävien hoitaminen ei edellytä erillistä vartijaksi hyväksymistä.▼
 
▲Turvatarkastukset perustuvat erillisiin lakeihin. Tuomioistuimissa toteutettava turvatarkastus perustuu turvatarkastuksista tuomioistuimissa annettuun lakiin (3.12.1999/1121) ja lentoasemilla tapahtuva turvatarkastus perustuu ilmailulakiin (29.12.2005/1242). Turvatarkastajat saattavat toimia vartijan tehtävässä, vaikkakaan turvatarkastustehtävien hoitaminen ei edellytä erillistä vartijaksi hyväksymistä. Turvatarkastustehtäviin tuomioistuimessa on oltava poliisin hyväksyntä.
Vartioimisliikkeiden asiakkaiden palvelutarpeiden muuttuessa ovat paikoittain myös vartijan tehtävät muuttuneet nk. monipalvelutehtäviksi, joihin sisältyy esimerkiksi erimuotoisia kiinteistönhuollon tehtäviä. Tällöin vartijalla saattaa olla myös esimerkiksi kiinteistöhuollon peruskoulutus.▼
 
▲Vartioimisliikkeiden asiakkaiden palvelutarpeiden muuttuessa ovat paikoittain myös vartijan tehtävät muuttuneet nk. monipalvelutehtäviksi, joihin sisältyy esimerkiksi erimuotoisia kiinteistönhuollon tehtäviä. Tällöin vartijalla saattaa olla myös esimerkiksi kiinteistöhuollon peruskoulutus. Vartiointitehtäviin saattaa sisältyä huomattavissa määrin myös erilaisten koneiden ja laitteiden käyttöä ja paikoittain myös erilaisiin tuotantoprosesseihin osallistumista.
 
== Laki yksityisistä turvapalveluista ==
 
Uusi laki yksityisistä turvapalveluista (282/2002) tuli voimaan [[1. lokakuuta]] [[2002]]. Uuden lain tavoitteena oli saattaa kaikki yksityisiä turvapalveluita koskeneet säännökset yhteen lakiin. Vartijan oikeuksia tarkennettiin poistamisoikeutta koskevissa säännöksissä ja työturvallisuuden parantamiseksi vartija sai oikeuden turvallisuustarkistukseen.
 
== Vartijan koulutus ==
 
Laki uudisti myös vartijan peruskoulutuksen. Aikaisemmassa vuoden [[1983]] vartioimisliikelaissa väliaikainen vartija ei tarvinnut koulutusta ja vakituisen vartijan koulutus oli pituudeltaan 40 tuntia. Uusi laki muutti vakituisen vartijan koulutuksen 100 tunnin mittaiseksi ja väliaikaisen vartijan koulutus kestää nykyisin 40 tuntia. Väliaikaisen vartijan koulutuksella voi työskennellä vuodessa yhteensä 4 kuukautta. Vartijan on myös mahdollista suorittaa [[vartijan ammattitutkinto]] joista em. 100 tunnin kurssi vastaa kahta ammattitutkinnon osaa.
 
Vartijan koulutuksen saa järjestää vain oppilaitos. Erityisen voimankäyttökoulutuksen kaasusumutinta, teleskooppipatukkaa ja ampuma-asetta varten saa järjestää henkilö joka on suorittanut poliisikoulun vartijan voimankäyttökouluttajan kouluttajakoulutuksen.
 
== Vartijan tehtäväalueen rajaaminen ==
 
Vartija työskentelee [[vartioimisliike|vartioimisliikkeen]] palveluksessa, ja hänen oikeutensa ovat voimassa vain toimeksiantosopimuksessa määritetyllä alueella tai tietyssä nimetyssä tehtävässä, joskaan lain suoma kiinniotto-oikeus ei pääty vartioimisalueen rajalle.
 
== Vartioimisliiketoiminnan luvanvaraisuus Suomessa ==
 
Vartiointitoiminta on luvanvaraista. Yrityksen tai yhteisön itsensä järjestämää niin sanottua omavartiointia suorittava henkilö ei ole vartija, eikä hänellä ole vartijan oikeuksia. Vartijatunnusten käyttäminen ilman voimassaolevaa lupaa on ''vartioimisliikerikkomus'', josta rangaistaan sakolla. Vartiointitehtävien suorittaminen tai toimeksiantosopimuksen tekeminen ilman [[sisäasiainministeriö]]n myöntämää [[vartioimisliikelupaa]] on ''vartioimisliikerikos'', josta rangaistaan sakolla tai enintään kuudella kuukaudella vankeutta.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki 17 luku, 6a §] sellaisena kuin se on laissa 563/1998. Viitattu 1.8.2007</ref>
 
=== Rajoitukset koskien vartijana toimimista ===
Lain mukaan poliisi, tullimies tai rajavartija ei saa työskennellä vartijana tai osallistua vartioimisliikkeen toimintaan.
 
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaan poliisi, tullimies tai rajavartija ei saa työskennellä vartijana tai osallistua vartioimisliikkeen toimintaan. Tämä johtuu osittain siitä, että em. viroissa työskentelevien henkilöiden oikeudet vartijana työskennellessä saattavat huomattavasti poiketa vartijan oikeuksista ja saattavat aiheuttaa ristiriidan tai haitata oman virkatehtävän suorittamista.
 
== Vartijan asu ==
Vartijan tulee olla vartioimistehtävää suorittaessaan pukeutunut vartijan asuun. Asun on oltava muiden samassa yrityksessä sisällöltään samankaltaisia tehtäviä suorittavien vartijoiden osalta yhteneväinen. Vartijan asu ei saa muistuttaa viranomaisilla käytössä olevia vaatetuksia.
 
Vartijan asusta annetaan valtioneuvoston asetuksessa (19.6.2002/534) tiukat säädökset: Vartijan asun vasemmassa rintamuksessa on oltava merkittynä sanapari "vartija - väktare" (joka voidaan kirjoittaa myös väktare - vartija) siten, että ensimmäinen sana on oltava vähintään 15mm korkein kirjaimin ja seuraava 8mm korkein kirjaimin. Lisäksi niin ikään vasemmalla puolella rintamuksessa on oltava merkitty vartioimisliikkeen nimi tai vakiintunut liikemerkki (nimi 6mm:n korkuisin ja nimilyhenne 15mm:n korkuisin kirjaimin).
 
Päällystakin, haalarin ja sadeasun selässä on oltava merkitty sana "vartija" tai "väktare" tai näiden yhdistelmä siten että kirjainten korkeus on suuremmassa tekstissä vähintään 50mm korkea. Myös päähineeseen saadaan merkitä sanat vartija tai väktare taikka näiden yhdistelmä.
 
Asetuksen mukaan vartijan asussa käytettävät arvomerkit on kiinnitettävä olkapoletteihin. Vartijan ammattitutkinnon suorittaneen vartijan olkapoletteihin on merkittävä vähintään 15mm korkuinen A -kirjain.
 
Vartijan asussa ei saa olla näkyvillä muita merkkejä, tekstejä tai kuvioita kuin edellä mainitut. Tällä asetuksella pyritään todennäköisesti tekemään vartijan asuista mainoksettomia ja tyyliltään karkeasti yhdenmukaisia.
 
Moni yritys Suomessa käyttää olkapoleteissaan erilaisia vartijan työtehtävää tai arvoa osoittavia merkkejä niiltä osin kuin em. asetus sen mahdollistaa. Koska olkapolettien merkinnöistä ei ole annettu asetusta eikä yhteneväistä käytäntöä ole muodostunut, on käytäntö monenkirjavaa. Yleisin merkintätapa lienee olkapoletteihin merkityt pystyviivat, joiden merkitys vaihtelee viivojen määrän, paksuuden ym. seikkojen vuoksi huomattavastikkin eri yrityksissä; Kaikki yritykset taas eivät olkapoletteja käytä. Joissain yrityksissä nimetään olkapolettien avulla esimerkiksi nk. "vanhempia vartijoita" sekä "ylivartijoita", joiden todellinen esimiesasema, direktio-oikeus, riippuu työnantajan erikseen määrittelemistä seikoista, ei niinkään olkapolettien merkinnöistä. Myöskään näistä nk. "ylivartijoista", "vanhemmista vartijoista" tai näihin verrattavista ei lailla tai asetuksella ole annettu säädöksiä, jää olkapolettien merkitys lähinnä yrityksen sisäisen hierarkian osoittamiseen.
 
== Toimeksiantosopimus ==
Rivi 61 ⟶ 99:
* Järjestyksenpidon kaltaiset tehtävät,
 
=== Järjestyksenvalvojan asettaminen ===
[[Vartioimisliike]] ei saa ottaa vastaan toimeksiantoa joka sisältää sitoumuksen pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta, koska laki kieltää sen. Yleiselle paikalle (kuten liikenneasemalle tai kauppakeskukseen) voidaan kuitenkin poliisiviranomaisten suostumuksella asettaa järjestyslain mukainen järjestyksenvalvoja ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta. Tällöin tehtävää suorittavalla on oltava voimassa olevat hyväksynnät sekä vartijaksi että järjestyksenvalvojaksi. Tässä tapauksessa järjestyksenvalvojalla on laajemmat oikeudet ja velvollisuudet kuin vartijalla, ja ensisijainen tehtävä on pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta.▼
 
▲[[Vartioimisliike]] ei saa ottaa vastaan toimeksiantoa joka sisältää sitoumuksen pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta, koska yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki kieltää sen. Yleiselle paikalle (kuten liikenneasemalle tai kauppakeskukseen) voidaan kuitenkin poliisiviranomaisten suostumuksella asettaa järjestyslain mukainen järjestyksenvalvoja ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta. Tällöin tehtävää suorittavalla on oltava voimassa olevat hyväksynnät sekä vartijaksi että järjestyksenvalvojaksi. Tässä tapauksessa järjestyksenvalvojalla on laajemmat oikeudet ja velvollisuudet kuin vartijalla, ja ensisijainen tehtävä on pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta. Järjestyksenvalvojan asettaa pyynnöstä paikallispoliisi ja lupa on aina perusteltu ja määräaikainen.
 
=== Tapahtumailmoitus ===
Rivi 116 ⟶ 156:
 
Vartijan voimankäyttövälineet ovat
* [[Käsiraudat]]
* [[Kaasusumutin]]
* [[Pamppu|Vinyylipatukka]]
* [[Teleskooppipatukka]]
* [[Ampuma-ase]]
 
Koira ei ole laissa mainittu voimankäyttöväline, mutta se rinnastetaan sellaiseksi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vartija”