Ero sivun ”Mannerheimin patsas (Lahti)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Veikko Leppänen luonnosteli patsaan alun perin Helsingin ratsastajapatsashanketta varten. Helsingin veistoskilpailun voittajaksi valittiin kuitenkin kuvanveistäjä [[Aimo Tukiainen|Aimo Tukiaisen]] ehdotus, Leppäsen jäädessä kunniamaininnalle. Joukko arvovaltaisia lahtelaisia teki tällöin aloitteen ratsastajapatsaan saamiseksi Lahteen Leppäsen luonnoksen pohjalta. Perustettiin patsastoimikunta, joka järjesti keräyksen hankkeen onnistumiseksi. Patsaan paljastustilaisuudessa oli läsnä tuhansittain entisiä [[rintamamies|rintamamiehiä]] ja [[lotta|lottia]]. Paikalla oli myös tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen]], joka jo patsaan valmistumisvaiheessa oli käynyt Leppäsen ateljeessa. <ref name="uusi lahti">[[Uusi Lahti]], [http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=4&story=1227 Lahti oli Mannerheimille tuttu pysähdyspaikka, 15.12.2004.] Viitattu 13.4.2008</ref>
Leppäsen mallina
Mannerheimin syntymäpäivänä [[4. kesäkuuta]] [[1972]] [[Mannerheim-ristin ritarit]] kiinnittivät Lahden [[sotaveteraani]]piirin avustamana isokokoisen ritarimerkkinsä monumentin graniittijalustaan. Myöhemmin ratsastajapatsaan ympärille on istutettu muistopuut ja asennettu muistolaatat viime sotiemme merkkihenkilöille, muun muassa kenraaliluutnantti [[A.F. Airo]]lle, jalkaväenkenraali [[Adolf Ehrnrooth]]ille ja presidentti [[Risto Ryti]]lle. <ref name="uusi lahti"/>
|