Ero sivun ”Mannerheimin patsas (Lahti)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Veikko Leppänen luonnosteli patsaan alun perin Helsingin ratsastajapatsashanketta varten. Helsingin veistoskilpailun voittajaksi valittiin kuitenkin kuvanveistäjä [[Aimo Tukiainen|Aimo Tukiaisen]] ehdotus, Leppäsen jäädessä kunniamaininnalle. Joukko arvovaltaisia lahtelaisia teki tällöin aloitteen ratsastajapatsaan saamiseksi Lahteen Leppäsen luonnoksen pohjalta. Perustettiin patsastoimikunta, joka järjesti keräyksen hankkeen onnistumiseksi. Patsaan paljastustilaisuudessa oli läsnä tuhansittain entisiä [[rintamamies|rintamamiehiä]] ja [[lotta|lottia]]. Paikalla oli myös tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen]], joka jo patsaan valmistumisvaiheessa oli käynyt Leppäsen ateljeessa. <ref name="uusi lahti">[[Uusi Lahti]], [http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=4&story=1227 Lahti oli Mannerheimille tuttu pysähdyspaikka, 15.12.2004.] Viitattu 13.4.2008</ref>
 
Leppäsen mallina poseerasitoimi silloinen luutnantti V.K.Veikko Kustaa Simola, joka myöhemmin 1977–1985 toimi everstiksi ylennettynä Lahden sotilaspiirin päällikkönä. Patsasta valmistellessaan Leppänen halusi tehdä Mannerheimista erillisen kasvotutkielman ja veisti tätä esittävän rintakuvan. Vuonna [[1994]] tämä rintakuva paljastettiin pronssiin valettuna [[Turku|Turun]] [[Mannerheiminpuisto]]ssa (katso [[Mannerheimin patsas (Turku)|Turun Mannerheim-patsas]]).
 
Mannerheimin syntymäpäivänä [[4. kesäkuuta]] [[1972]] [[Mannerheim-ristin ritarit]] kiinnittivät Lahden [[sotaveteraani]]piirin avustamana isokokoisen ritarimerkkinsä monumentin graniittijalustaan. Myöhemmin ratsastajapatsaan ympärille on istutettu muistopuut ja asennettu muistolaatat viime sotiemme merkkihenkilöille, muun muassa kenraaliluutnantti [[A.F. Airo]]lle, jalkaväenkenraali [[Adolf Ehrnrooth]]ille ja presidentti [[Risto Ryti]]lle. <ref name="uusi lahti"/>