Ero sivun ”Suur-Pirkkala” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 21:
 
==Pirkkalan nimi==
Nimen Pirkkala tai Birkala alkuperä on ongelmallinen. Asiasta on esitetty erilaisia teorioita: Jalmari Jaakkola esitti vuonna 1924 teoksessaan ''Pirkkalaisliikkeen synty'', että Pirkkalan nimi tulisi pohjoiseen levinneestä länsieurooppalaisesta kaupankäyntijärjestelmästä (''bjärköarätt'', Bjärkön oikeus), jossa erikoisasemassa olleet, rauhoitetut kauppapaikat tunnettiin Pohjois-Euroopassa nimellä [[Birkabirka|birkoina]] (bjärköarätt,tai Bjärkönsamantapaisilla oikeus)nimillä.<ref>Jalmari Jaakkola: ''Pirkkalaisliikkeen synty''. Turku 1924.</ref> Vuonna 1499 [[Kuhmoinen|Kuhmoisten]] ja Kangasalan välisessä riidassa kutsuttiin kangasalalaisia pirkkalaisiksi ja 1800-luvun lopulla kuhmoislaiset kutsuivat längelmäkeläisiä pirkkalaisiksi.<ref>Saarenheimo, 1974, s.182</ref>
 
Lappalaisia Pohjois-Ruotsissa verottaneet [[pirkkamiehet]] eli pirkkalaiset olivat aikaisemman käsityksen mukaan lähtöisin Pirkkalan pitäjästä. Jaakkolan mukaan laajasta Suur-Pirkkalasta käytiin verottamassa Peräpohjolan ja Ruotsin Lapin lappalaisia, ja verottajat nimettiin lähtöalueensa mukaan. Myöhemmässä vaiheessa pirkkalalaislähtöisiä verottajia olisi tämän teorian mukaan asettunut Perämeren alueen jokilaaksoihin pysyvästi asumaan. <ref>Jaakkola, Jalmari: ''Suomen varhaishistoria''. Helsinki 1935</ref> Toisen teorian mukaan pirkkamiesten nimi tulee liittyy birk-sanaan, joka tavataan monien kauppapaikkojen nimessä. Tällöin myös Pirkkalan nimi tulisi samasta kaupankäynnin kantasanasta kuin tunnetun viikinkiaikaisen kaupungin nimi [[Birka]]. [[Jouko Vahtola]] puolestaan katsoo, että pirkkamiesten nimeen sisältyy "erioikeutta" tarkoittava sana. Häne mukaansa pirkkamiehet olivat ryhmä, joka oli saanut 1200-luvun lopulla privilegion lappalaisten verottamiseen ja kaupankäyntiin Lapissa.<ref>Vahtola, Jouko: ''Tornion- ja Kemijokilaakson asutuksen synty.'' Rovaniemi 1980</ref>. Vahtolan mukaan Peräpohjolan ja Norrbottenin pirkkamiehillä ei ole mitään erityistä yhteyttä muinaiseen Suur-Pirkkalaan, vaikka Pirkkalankin väki harjoitti eränkäyntiä kaukana kotoa.<ref>Vahtola, Jouko: ''Tornion- ja Kemijokilaakson asutuksen synty''. Rovaniemi 1980.</ref>