Ero sivun ”Laadullinen tutkimus” versioiden välillä

'''Laadullinen''' eli '''kvalitatiivinen tutkimus''' on menetelmäsuuntaus, jota käytetään [[ihmistieteet|ihmistieteissä]] [[määrällinen tutkimus|määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen]] lisäksi. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Tällä tarkoitetaan ilmiön [[merkitys|merkityksen]] tai [[tarkoitus|tarkoituksen]] selvittämistä sekä kokonaisvaltaisen ja syvemmän käsityksen saamista ilmiöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein tilan antamista tutkittavien henkilöiden näkökulmille ja kokemuksille sekä perehtymistä tutkittavaan ilmiöön liittyviin [[ajattelu|ajatuksiin]], [[tunne|tunteisiin]] ja motiiveihinvaikuttimiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hirsjärvi, Sirkka & Huttunen:, ”JohdatusJouko kasvatustieteeseen”,| s.Nimeke=Johdatus kasvatustieteeseen | Sivu=174, 201 | Selite=4. WSOY,uudistettu laitos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995. | Tunniste=ISBN 951-0-20512-5}}</ref> Laadullinen tutkimus on saanut vaikutteita monelta suunnalta, kuten [[hermeneutiikka|hermeneutiikasta]], [[fenomenologia|fenomenologiasta]] ja [[analyyttinen filosofia|analyyttisestä]] [[kielifilosofia]]sta. Laadullisia menetelmiä alettiin laajemmin käyttää sosiaalitieteissäyhteiskuntatutkimuksessa 1970-luvulla ja kasvatustieteissä 1980-luvulla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Jari & Suoranta:, Juha | ”JohdatusNimeke=Johdatus laadulliseen tutkimukseen”,tutkimukseen s.| 25-26.Sivu=25–26 Vastapaino,| Julkaisupaikka=Tampere 2003.| Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-035-X}}</ref> Hermeneutiikka ja fenomenologia voidaan luokitella myös laadullisen tutkimuksen osaksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara:, ”TutkiPaula | Nimeke=Tutki ja kirjoita”,kirjoita s.| Sivu=163. | Selite=5.p, Tammi,painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2000. | Tunniste=ISBN 951-26-4184-4}}</ref>

Laadulliset tutkimukset ovat yleensä [[hypoteesi]]ttomia. Niissä pyritään etenemään aineistosta käsin mahdollisimman vähin ennakko-oletuksin. Ennakko-oletuksista ei voi kuitenkaan täysin päästä, ja siksi ne olisi syytä tiedostaa. Silloin niitä voi käyttää tutkimuksessa ääneenlausuttuina esioletuksina. Tutkija voi myös käyttää työnsä apuna työhypoteeseja eli omia arvauksia tutkimuksen tuloksista. Yksi laadullisen tutkimuksen tehtävä on auttaa luomaan uusia hypoteeseja myöhemmälle määrälliselle tutkimukselle.<ref>Eskola & Suoranta: ”Johdatus''Johdatus laadulliseen tutkimukseen”tutkimukseen'', s. 19-2019–20.</ref>

[[Teoria]] on mukana tutkimuksessa kahdella tavalla: teoria keinona, joka auttaa tutkimuksen tekemisessä ja teoria päämääränä, jolloin tutkimuksella pyritään kehittämään teoriaa edelleen. Ensimmäisessä merkityksessä eli keinona laadullinen tutkimus tarvitsee sekä taustateoriaa, jota vasten aineistoa arvioidaan, että tulkintateoriaa, joka auttaa muodostamaan kysymykset ja sen, mitä aineistosta etsitään. Teoria voi olla laadullisessa tutkimuksessa myös päämääränä. Tämä tulee esiin silloin, kun tehdään induktiivista päättelyä aineiston pohjalta eli edetään yksittäisistä havainnoista yleiseen. Tällöin pyrkimyksenä on luoda uutta teoreettista tietoa.<ref>Eskola & Suoranta: ”Johdatus''Johdatus laadulliseen tutkimukseen”tutkimukseen'', s. 81-83.</ref>

Laadullisessa tutkimuksessa käytetään yleensä harkinnanvaraista otantaa. Tutkittavia yksiköitä ei valita kovin suurta määrää ja niitä tutkitaan perusteellisesti, jolloin tärkeää on aineiston laatu. Aineiston koolla on silti myös merkitystä, aineiston tulisi olla kattava suhteessa siihen, millaista analyysia ja tulkintaa siitä aiotaan tehdä. Aineisto pyritään valitsemaan tarkoituksenmukaisesti ja teoreettisesti perustellen.<ref>Eskola & Suoranta: ”Johdatus''Johdatus laadulliseen tutkimukseen”tutkimukseen'', s. 18, 60-61.</ref>

Laadulliselle analyysille on tyypillistä [[induktiivinen päättely]], jossa pyritään tekemään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Aineistoa pyritään tarkastelemaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti nostaen siitä esiin merkityksellisiä teemoja. [[Tilasto]]lliseen yleistämiseen ei pyritä. Laadullisen tutkimuksen analyysitapoja ovat esimerkiksi [[diskurssianalyysi]] ja [[keskustelunanalyysi]].<ref>Eskola & Suoranta: ”Johdatus''Johdatus laadulliseen tutkimukseen”tutkimukseen'', s. 65, 161.</ref> Yksi laadullisen ja määrällisen tutkimuksen ero on se, että määrällisessä tutkimuksessa tutkimusongelmat muotoillaan tarkasti etukäteen, kun taas laadullisessa tutkimuksessa tutkimustehtävä voi muuttua tutkimuksen aikana.<ref>Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: ”Tutki''Tutki ja kirjoita”kirjoita'', s. 119-120, 255.</ref>

== KirjallisuuttaLähteet ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Pirullinen positivismi: Kysymyksiä laadulliselle tutkimukselle | Selite=Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 41 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus kustannus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-9113-41-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa | Selite=2. painos 2005 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-127-5}}