Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa, 10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Tieteen etiikka''' on [[tieteenfilosofia]]an läheisesti liittyvä [[soveltava etiikka|soveltavan etiikan]] osa-alue, joka tutkii [[tiede|tieteeseen]] liittyviä [[etiikka|eettisiä]] kysymyksiä. Tieteen etiikalla tarkoitetaan erityisesti sellaisten eettisten kysymysten tarkastelua, jotka nousevat esille tieteellistä tutkimusta suoritettaessa tai jotka liittyvät tutkittavan kohteen erityislaatuun.<ref name="Halonen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/hum/fil/filosofia/Kriittinen%20ajattelu%2008.pdf | Tekijä=Halonen, Ilpo | Nimeke=Kriittinen ajattelu | Viitattu=21. syyskuuta 9.2007}}</ref>
 
Tieteen etiikka liittyy sellaisiin tieteen tekemisen ihanteisiin kuin kriittisyys, rehellisyys, avoimuus. Tieteilijät ovat vastuussa paitsi toisilleen, myös yhteiskunnalle, koska yhteiskunta nojautuu päätöksenteossaan myös tieteeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tsv.fi/TTAPAHT/024/hallamaa402.pdf | Tekijä=Hallamaa, Jaana | Nimeke=Tieteen etiikka: ei mitään sensaatioiden siveysoppia | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu 4/2002 | Viitattu=21. syyskuuta 9.2007}}</ref> Vastuuta aiheuttaa myös se, että tieteen tuloksilla on usein dramaattisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön, sekä se, että tiedettä tehdään pitkälle erilaisten yhteiskunnalisten instituutioidenlaitosten rahoittamana. Tieteen ja etiikan välinen suhde on kaksisuuntainen: toisaalta tieteellisen tutkimuksen tulokset vaikuttavat tehtyihin eettisiin ratkaisuihin, ja toisaalta tutkijan eettisillä kannoilla on vaikutusta niihin ratkaisuihin, joita hän tekee tutkimustyössä.<ref name="Halonen"/>
 
Tieteen etiikkaan kuuluvat muun muassa [[tutkimusetiikka]] sekä eri tieteenalojen etiikat, kuten esimerkiksi [[bioetiikka|biotieteiden etiikka]] ja [[lääketieteen etiikka]].
=== Tiede ja tutkimusta ohjaavat arvot ===
 
Perinteisesti tieteelliseen tutkimukseen ja sen avulla saatuun tietoon liitetään käsitteitä kuten [[arvovapaus]] ja [[objektiivisuus]]. Tieteenfilosofisen ja -[[tieteensosiologia|sosiologisen]] tutkimuksen myötä käsitys tieteestä arvovapaana on kuitenkin ankarasti kyseenalaistettu. Esimerkiksi jo arvovapautta ja objektiivisuutta itseään voidaan pitää tieteen [[arvo]]ina.
Tieteensosiologi [[Robert K. Merton]] määritteli 1930-40 -luvuilla tieteen toiminnaksi, jolla on tietty [[eetos]] tai [[arvomaailma]]. Tieteellisistä arvoista voitiin Mertonin mukaan johtaa seuraavat [[normi]]t:
# [[Järjestelmällinen epäily]]: kaikki tutkimustulokset on altistettava tiedeyhteisön ankaralle epäilykselle, ennen kuin niitä voidaan pitää tieteellisinä totuuksina. <ref name="Kiikeri">{{Kirjaviite | Tekijä=Kiikeri, Mika & Petri Ylikoski | Nimeke=Tiede tutkimuskohteena | Julkaisupaikka= Helsinki| Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-662-926-1}}</ref>
 
Myöhempi tieteensosiologinen tutkimus on paljastanut, että mertonilaiset tieteen normit kuvastavat enemmän ihannekuvaa tieteestä kuin tieteellisen tutkimuksen arkea. Arkisessa tieteellisessä tutkimustyössä henkilökysymykset näyttelevät suurta osaa, esimerkiksi [[matteus-efekti|matteus-efektin]] muodossa: nimekkäät tutkijat ja näiden tutkimusryhmät saavat enemmän huomiota omille tutkimustuloksilleen, riippumatta tutkimusten objektiivisestatodellisesta merkittävyydestä. Todellisuudessa tutkimusryhmienTutkimusryhmien välinen kilpailu on kovaa, mikä ruokkii tieteellistä salailua etenkin kaupallisen tieteen parissa. Myöskin [[dogmaattinen]] suhtautuminen ja jääräpäisyys ovat hyvin yleisiä tieteen arkipäivässä. <ref name="Kiikeri"/>
 
Tiede on inhimillistä toimintaa, ja sellaisena sitä ohjaavat erilaiset arvot. Nämä tieteeseen vaikuttavat arvot voivat olla tieteen sisäisiä tiedollisia arvoja tai tieteen ulkoisia, ympäröivän kulttuurien ja yhteisöjen arvoja, jotka tunkeutuvat tieteeseen yksittäisten tutkijoiden välityksellä. Tieteen lopputulosten kannalta arvokysymykset ovat tärkeitä siksi, että ne vaikuttavat tutkimusasetelmien suunnitteluun.
== Tieteellisen tutkimuksen soveltamiseen liittyviä eettisiä ongelmia ==
 
Tiede on kaiken muun lisäksi [[ammatti]], ja osa tieteen eettisistä kysymyksistä kytkeytyy tämän ammatin harjoittamisen eettisiin päämääriin. Tutkimustuloksilla voi olla eettisesti kyseenalaisia seurauksia, minkä ennakointi on tärkeää tutkimusta suunniteltaessa.
 
Esimerkiksi runsaasti huomiota saanut eettinen ongelma liittyy [[geenitutkimusgeenitutimukseengeenitutkimus|geenitutimukseen]] ja sen tulosten soveltamiseen. [[Geeniperimä]]ä muuttelemallamuuntelemalla voidaan saada aikaiseksi tilanteita, joissa muunneltu perimä karkaa muunnelluista eliökannoista ja leviää luontoon. Tällöin seuraukset ovat usein arvaamattomia, toisinaan dramaattisia ja mahdollisesti tuhoisia. Kuuluisa esimerkki tästä on tuholaiskestäväksi geenimanipuloitu [[BT-maissi]], jonka siitepölyn on väitetty tappavan monarkkiperhosia, ja jonka geenien on väitetty levinneen villimaissiin.<ref name="Hall">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.scq.ubc.ca/bt-corn-is-it-worth-the-risk/ | Tekijä=Hall, Hardy | Nimeke=BT Corn: Is It Worth the Risk/The Science Creative Quarterly | Viitattu=11. lokakuuta 2008}}</ref>.
 
Sotateollisuuden tarpeisiin tehty tieteellinen tutkimus on myös eettisesti arveluttavaa. Yhdysvaltojen puolustusbudjetti rahoittaa tutkimusta yli sadalla miljardilla dollarilla vuosittain.<ref> RaDiUS[https://radius.rand.org/radius/federal_rd.html]</ref> OECD:n mukaan U.S.A sijoittaa noin 0,48 prosenttia BKT:sta sotateollisuuteen liittyvään tutkimukseen, mikä on korkein luku maailmassa. Tämä vastaa yli puolta kaikesta tieteen julkisesta rahoituksesta U.S.A:ssa. Toisena on Iso-Britannia, joka käyttää julkisesta tieteen rahoituksesta puolustusteollisuuteen 33 prosenttia.<ref>[http://www.youthxchange.net/main/ff4b265_military-spending-d.asp Military spending on R&D]</ref> Osa tutkimuksesta ja sen tuloksista päätyy kuitenkin lopulta myös siviilikäyttöön.
== Tieteen ja yhteiskunnan suhde ==
 
Tiedettä tehdään yhteiskunnallisten instituutioiden puitteissa sekä kulttuurin läpitunkemana, ja toisaalta tiede näyttelee tärkeää osaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tästä syystä tieteen instituutioita ja niiden suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan voidaan arvioida myös laajemmasta eettis-[[yhteiskuntafilosofia|yhteiskuntafilosofisesta]] näkökulmasta. Keskeisiä kysymyksiä tällaisesta näkökulmasta katsottuna ovat mm.muun muassa minkälaista valtaa tieteilijän tulisi käyttää. Toisaalta tiede on muun muassa kulttuuri-ilmiö ja historiallinen [[sivilisaatio]]n tuote; tiedettä voidaan arvioida osana länsimaisen sivilisaation saavutusten hyvyyttä ja pahuutta kokonaisuudessaan.
 
Sivilisaationäkökulmasta käsin voidaan esimerkiksi esittää, että kulttuurimme tieteellisteknologinen toiminta on aiheuttanut laajoja ympäristötuhoja. Kansainvälistä huomiota saaneen [[Sir Nicholas Stern]]in tutkimuksen mukaan ilmakehässä lisääntyvä hiilidioksiidin määrä eli [[kasvihuoneilmiö]] voi ilmaston lämpenemisen lisäksi aiheuttaa maailmanlaajuiseen taloudelliseen kysyntään 20% vähenemisen.<ref> [http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/6098362.stm BBC News 30 October 2006]</ref> Tätä voidaan pitää tieteen ja teknologian läpitunkeman kulttuurin saavutuksena siinä missä kaikkea sen aiheuttamaa hyvääkin.