Ero sivun ”Sofja Kovalevskaja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirjoittaja on mitä todennäköisimmin sama henkilö kuin seminaarin esitelmän pitäjä (selvisi seminaariesitelmän properties-kohdasta)
kh
Rivi 13:
| tunnetut työt = Cauchyn–Kovalevskajan lauseen todistus
}}
'''Sofia Kovalevskaja''' ({{k-ru|Софья Васильевна Ковалевская}}, o.s. Korvin-Krukoskaja, [[15. tammikuuta]] [[1850]] [[Moskova]], [[Venäjä]] – [[10. helmikuuta]] [[1891]] [[Tukholma]], [[Ruotsi]]) oli venäläinen [[matematiikka|matemaatikko]] ja, ensimmäinen venäläinen naismatemaatikko ja maailman ensimmäinen nainen matematiikan professorin virassa. Joissakin yhteyksissä hänestä käytetään nimeä Sonja (Соня) ja sukunimi maskuliinesassaesiintyy maskuliinisessa muodossa: Kovalevski.
 
==Lapsuus==
 
Sofia Kovalevskaja syntyi Moskovassa 1850. Hän oli tykistöupseerintykistöupseeri Vasilij ja Elisaveta Korvin-Krukovskien lapsista toinen. Lapsia oli yhteensä kolme.
 
Kovalevskajan äiti oli F. F. Schubertin tytär ja F. I. Schubertin lapsenlapsi. Molemmat Schubertit olivat [[akateemikko]]ja, toinen matemaatikko.
 
Ensimmäinen tutustuminen matematiikkaan tapahtui, kun perhe muutti uuteen asuntoon ja lastenhuoneen seinä oli tilapäisesti tapetoitu vanhoilla matematiikan luennoilla, jotka olivat peräisin isän nuoruudesta. Sofiaa kiinnostivat tapetit erityisesti, vaikkei hän niistä mitään ymmärtänyt.
 
Perheen lapsilla olivatoli yksityisopettajat ja Sofia pärjäsi hyvin kaikissa aineissa. Setä Pietari Korvin-Krukovskij sai Sofian kiinnostumaan matematiikasta. Hän kertoi Sofialle ”[[asymptootti|asymptooteista]], jotka eivät koskaan saavuta päämääräänsä ja monista muista asioista, joita en tietenkään silloin ymmärtänyt, mutta jotka vaikuttivat mielikuvitukseeni ja loivat mielikuvan matematiikasta ylellisenä ja mysteerisenä tieteenä, joka avautuu vain valituille”, Sofia muistelee.<ref> [http://www.ssga.ru/erudites_info/peoples/ychenie/kovalevskaya/index.html © 2004 Малинин В.В. - редактор версии для сайта СГГА]</ref>
 
Ensin isä ei hyväksynyt tyttärensä kiinnostusta. Hän ei halunnut, että hänen tyttärestään tulee [[musta lammas]], sillä tiede ei sopinut naisille.
Rivi 33:
Venäjällä nainen ei siihen aikaan voinut valmistua yliopistosta, joten Sofian oli lähdettävä Keski-Eurooppaan. Hän meni naimisiin [[paleontologia|paleontologin]] ja [[darwinismi]]n kannattajan Vladimir Kovalevskin kanssa vuonna 1868 ja he lähtivät yhdessä Sofian siskon Anytan kanssa [[Heidelberg]]iin, jossa Sofia pystyi opiskelemaan matematiikkaa [[Heidelbergin yliopisto]]ssa.
 
Kahden vuoden päästä, vuonna 1870, hän muutti opiskelemaan [[Berliini]]n. [[Karl Weierstrass]] antoi Sofialle yksityistunteja, sillä naiset eivät saaneet osallistua julkisillenjulkisille luennoille.
 
Vuonna 1874 Kovalevskaja sai opiskelunsa päätökseen ja [[Göttingenin yliopisto]] antoi hänelle matematiikan tohtorin tutkinnosta arvosanaksi ''summa cum laude''. Hänestä tuli samalla ensimmäinen matematiikan tohtorin tutkinnon suorittanut nainen Euroopassa. Kovalevskaja todisti yleisen tapauksen lauseesta, joka nykyään tunnetaan [[Cauchyn–Kovalevskajan lause]]ena. Se on olemassaolo- ja yksikäsitteisyystulos, joka liittyy [[osittaisdifferentiaaliyhtälö]]iden [[reuna-arvo]]-ongelmien ratkaisuihin.
Rivi 45:
==Ensimmäinen naisprofessori==
 
Vuonna 1889, 39-vuotias Sonya Kovalevskaja nimitettiin matematiikan professorin virkaan [[Tukholman yliopisto]]ssa. Näin hänestä tuli Euroopan ensimmäinen nainen matematiikan professorin virassa.
 
Hänet hyväksyttiin [[Ranskan tiedeakatemia]]n jäseneksi ja [[Venäjän tiedeakatemia]]n ensimmäiseksi naisjäseneksi [[Pafnuti Tšebyšev]]in aloitteesta. Tämä oli ensimmäinen Kovalevskajan saama tunnustus kotimaastaan. Myöhemmin Kovalevskajasta painettiin jopa postimerkkejä. Saksalaisen [[Alexander von Humboldt -säätiö]]n nuorille tutkijoille myöntämä huomattava palkinto on nimetty Sofia Kovalevskajan mukaan.
 
Sonya Kovalevskaja kuoli [[keuhkokuume]]eseen 41-vuotiaana, vuonna 1891. Hänet on haudattu Ruotsiin, lähelle [[Tukholma]]a.
 
==Lähteet==