Ero sivun ”Oksaalihappo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 14:
'''Oksaalihappo''', (COOH)<sub>2</sub>, systemaattiselta nimeltään '''etaanidihappo''', on yksinkertaisin kaksi happoryhmää sisältävä [[karboksyylihappo]] eli [[dikarboksyylihappo]]. Oksaalihapon [[CAS-numero]] on 144-62-7. Se on eräs voimakkaimmista [[orgaaninen yhdiste|orgaanisista]] [[happo|hapoista]]. Sen [[anioni]]t, [[suola]]t ja [[esteri]]t ovat nimeltään '''oksalaatteja'''. Oksaalihappo on nimetty ''[[oxalis]]''-kasvisuvun mukaan.
Oksaalihappo on lievä [[toksiini]], joka ärsyttää [[suolisto|suolen]] seinämiä. Sitä on monissa kasveissa, esimerkiksi [[pinaatti|pinaatissa]], [[raparperi]]ssa, [[punajuuri|punajuuressa]] ja [[käenkaali|ketunleivässä]]. Elimistöön joutunut [[glykoli]] muuttuu vähitellen oksaalihapoksi. Oksaalihappo sitoo [[kalsium]]ia [[kalsiumoksalaatti|kalsiumoksalaatiksi]], mikä rasittaa [[munuainen|munuaisia]] ja voi aiheuttaa [[Munuaiskivi|munuaiskiviä]]. Oksaalihappoa käytetään muun muassa [[ruoste]]en poistamisessa ja valkaisuaineena sekä [[valokuvaus|valokuvauksessa]] [[sävytys|sävytykseen]] mm. platina- ja palladiumsävytyksessä. Lisäksi sitä voidaan käyttää puretusaineena värjättäessä tekstiilejä kasviväreillä. Veneilijät käyttävät oksaalihappoa [[gelgoatin]] puhdistamiseen varsinkin veneen vesirajassa, johon helposti muodostuu kellertävä raita varsinkin pidettäessä venettä kaupunkien lähistöllä olevissa venesatamissa. Sekoitussuhteena pidetään yleensä noin 10%, eli 1 dl jauhetta 9 litraan vettä.
Vesiliuoksesta kiteytetyssä oksaalihapossa on kaksi [[kidevesi]]molekyyliä kaavayksikköä kohden: (COOH)<sub>2</sub> · 2H<sub>2</sub>O. Tämän yhdisteen [[sulamispiste]] on noin 102 °C.
| |||