Ero sivun ”Tieteen etiikka” versioiden välillä

 

Myöhempi tieteensosiologinen tutkimus on paljastanut, että mertonilaiset tieteen normit kuvastavat enemmän ihannekuvaa tieteestä kuin tieteellisen tutkimuksen arkea. Arkisessa tieteellisessä tutkimustyössä henkilökysymykset näyttelevät suurta osaa, esimerkiksi [[matteus-efekti|matteus-efektin]] muodossa: nimekkäät tutkijat ja näiden tutkimusryhmät saavat enemmän huomiota omille tutkimustuloksilleen, riippumatta tutkimusten objektiivisesta merkittävyydestä. Todellisuudessa tutkimusryhmien välinen kilpailu on kovaa, mikä ruokkii tieteellistä salailua etenkin kaupallisen tieteen parissa. Myöskin dogmaattinen suhtautuminen ja jääräpäisyys ovat hyvin yleisiä tieteen arkipäivässä. <ref name="Kiikeri"/>

 

Tiede on inhimillistä toimintaa, ja sellaisena sitä ohjaavat erilaiset arvot. Nämä tieteeseen vaikuttavat arvot voivat olla tieteen sisäisiä tiedollisia arvoja tai tieteen ulkoisia, ympäröivän kulttuurien ja yhteisöjen arvoja, jotka tunkeutuvat tieteeseen yksittäisten tutkijoiden välityksellä. Tieteen lopputulosten kannalta arvokysymykset ovat tärkeitä siksi, että ne vaikuttavat tutkimusasetelmien suunnitteluun.