Avaa päävalikko

Muutokset

8 247 merkkiä lisätty, 10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Tieteen etiikka''' on [[tieteenfilosofia]]an läheisesti liittyvä [[soveltava etiikka|soveltavan etiikan]] osa-alue, joka tutkii [[tiede|tieteeseen]] liittyviä [[etiikka|eettisiä]] kysymyksiä. Tieteen etiikalla tarkoitetaan erityisesti sellaisten eettisten kysymysten tarkastelua, jotka nousevat esille tieteellistä tutkimusta suoritettaessa tai jotka liittyvät tutkittavan kohteen erityislaatuun.<ref name="Halonen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/hum/fil/filosofia/Kriittinen%20ajattelu%2008.pdf | Tekijä=Halonen, Ilpo | Nimeke=Kriittinen ajattelu | Viitattu=21. syyskuuta 2007}}</ref>
 
Tieteen etiikka liittyy sellaisiin tieteen tekemisen ihanteisiin kuin kriittisyys, rehellisyys, avoimuus. TieteilijöilläTieteilijät onovat vastuutavastuussa paitsi toisilleen, myös yhteiskunnalle, koska yhteiskunta nojautuu päätöksenteossaan myös tieteeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tsv.fi/TTAPAHT/024/hallamaa402.pdf | Tekijä=Hallamaa, Jaana | Nimeke=Tieteen etiikka: ei mitään sensaatioiden siveysoppia | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu 4/2002 | Viitattu=21. syyskuuta 2007}}</ref> Vastuuta aiheuttaa myös se, että tieteen tuloksilla on usein dramaattisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön, sekä se, että tiedettä tehdään pitkälle erilaisten yhteiskunnalisten instituutioiden rahoittamana. Tieteen ja etiikan välinen suhde on kaksisuuntainen: toisaalta tieteellisen tutkimuksen tulokset vaikuttavat tehtyihin eettisiin ratkaisuihin, ja toisaalta tutkijan eettisillä kannoilla on vaikutusta niihin ratkaisuihin, joita hän tekee tutkimustyössä.<ref name="Halonen"/>
 
Tieteen etiikkaan kuuluvat muun muassa [[tutkimusetiikka]] sekä eri tieteenalojen etiikat, kuten esimerkiksi [[bioetiikka|biotieteiden etiikka]] ja [[lääketieteen etiikka]].
 
== TieteenEettiset eettisetkysymykset ongelmattieteessä ==
 
=== Tiede ja tutkimusta ohjaavat arvot ===
 
Perinteisesti tieteelliseen tutkimukseen ja sen avulla saatuun tietoon liitetään käsitteitä kuten arvovapaus ja objektiivisuus. Tieteenfilosofisen ja -sosiologisen tutkimuksen myötä käsitys tieteestä arvovapaana on kuitenkin ankarasti kyseenalaistettu. Esimerkiksi jo arvovapautta ja objektiivisuutta itseään voidaan pitää tieteen arvoina.
Tieteensosiologi [[Robert K. Merton]] määritteli 1930-40 -luvuilla tieteen toiminnaksi, jolla on tietty eetos eli arvomaailma. Tieteellisistä arvoista voitiin Mertonin mukaan johtaa seuraavat normit:
 
# Universalismi: tiede pyrkii yleispätevään esitykseen ja sulkeistamaan henkilökysymykset.
# Kommunismi: tieteellisten tulosten tulee olla koko tiedeyhteisölle avoimia ja vapaasti käytettäviä.
# Pyyteettömyys: tieteellinen tutkimus tapahtuu ulospäin epäitsekkäiltä vaikuttavista syistä.
# Järjestelmällinen epäily: kaikki tutkimustulokset on altistettava tiedeyhteisön ankaralle epäilykselle, ennen kuin niitä voidaan pitää tieteellisinä totuuksina. <ref name= ”Kiikeri, M. & Ylikoski P.”>{{Kirjaviite | Tekijä=Kiikeri, Mika & Petri Ylikoski | Nimeke=Tiede tutkimuskohteena | Julkaisupaikka= Helsinki| Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-662-926-1}}</ref>
 
Myöhempi tieteensosiologinen tutkimus on paljastanut, että mertonilaiset tieteen normit kuvastavat enemmän ihannekuvaa tieteestä kuin tieteellisen tutkimuksen arkea. Arkisessa tieteellisessä tutkimustyössä henkilökysymykset näyttelevät suurta osaa, esimerkiksi [[matteus-efekti|matteus-efektin]] muodossa: nimekkäät tutkijat ja näiden tutkimusryhmät saavat enemmän huomiota omille tutkimustuloksilleen, riippumatta tutkimusten objektiivisesta merkittävyydestä. Todellisuudessa tutkimusryhmien välinen kilpailu on kovaa, mikä ruokkii tieteellistä salailua etenkin kaupallisen tieteen parissa. Myöskin dogmaattinen suhtautuminen ja jääräpäisyys ovat hyvin yleisiä tieteen arkipäivässä. <ref name=”Kiikeri, M. & Ylikoski P.”/>
 
Tiede on inhimillistä toimintaa, ja sellaisena sitä ohjaavat erilaiset arvot. Nämä tieteeseen vaikuttavat arvot voivat olla tieteen sisäisiä tiedollisia arvoja tai tieteen ulkoisia, ympäröivän kulttuurien ja yhteisöjen arvoja, jotka tunkeutuvat tieteeseen yksittäisten tutkijoiden välityksellä. Tieteen lopputulosten kannalta arvokysymykset ovat tärkeitä siksi, että ne vaikuttavat tutkimusasetelmien suunnitteluun.
 
=== Tutkimuksen eettiset ongelmat ===
 
==== Koeasetelmat ja etiikka ====
Kemian professori [[Vincent A. Hamner]]in mukaan tieteellisessä tutkimuksessa esiintyvät väärinkäytökset voidaan jakaa kahteen ryhmään: tapauksiin, joissa tutkija on julkaissut väärää informaatiota, ilman että hänellä on ollut siihen alkuperäistä tarkoitusta, sekä tahallisiin väärinkäytöksiin.
 
Empiirisissä tieteissä tehdään kontrolloituja kokeita päätelmien todistamiseksi tai kumoamiseksi. Koeasetelmia suunniteltaessa tehdään toisinaan ratkaisuja, jotka voivat herättää eettisiä kysymyksiä. Tällaisia kysymyksiä herää erityisesti tilanteessa, jossa kokeita tehdään ihmisillä tai eläimillä, ja joihin liittyy mahdollista vahinkoa kokeen kohteelle tai kysymyksiä kokeen kohteina olevien informoidusta suostumuksesta.
 
Koe-eläinten käyttö tieteellisissä tutkimuksissa on eettinen ongelma siksi, että aina ei ole selvää, onko eläimille aiheutettu kärsimys tutkimuksessa tuotetun tiedon arvoista. BiologiseenEsimerkiksi biologiseen perustutkimukseen käytettiin Suomessa n. 650&nbsp;000 koe-eläintä vuonna 2005.<ref> Koe-eläinten käyttömäärät Suomessa vuonna 2005[http://www.mmm.fi/attachments/5eWDTkUCl/5kc4AKCyT/Files/CurrentFile/Elainkokeissa_kaytetyt_elaimet_vuonna_2005.pdf]</ref>. Eniten huomiota maailmalla ovat saaneet kosmetiikkateollisuuden tekemät eläinkokeet., Toinenjoissa runsaasti huomiota saanuttämä eettinen ongelmakysymys liittyy geenitutkimukseen ja sen tulosten soveltamiseenkärjistyy.<ref>[http://www.sci.fi/~pena/tb/luku345.htm TiedebarometriEläinkokeisiin 2001]</ref>kielteisesti Sotateollisuussuhtautuva oneetikko käyttänyt tutkimuksissaanvoi myös ihmiskokeitaesittää kokeeseenkannan, osallistujienjossa tietämättä.eläimet Erityisestinähdään tällaisiaitseisarvoisina väitteitäolioina, joilla on esitettyjoukko Yhdysvaltojenoikeuksia, tekemistäja ydinkokeistasiten Nevadankyseenalaistetaan autiomaassaylipäänsä jaeläinten Tyynelläkäyttö valtamerellätutkimuksen välineinä.<ref>CNN[http://www.cnn.com/SPECIALS/cold.war/episodes/08/spotlight/]</ref>
 
Kuuluisia esimerkkejä eettisiä kysymyksiä herättäneistä ihmiskokeista ovat muun muassa natsien keskitysleireillä teettämät lääketieteelliset kokeet, sekä jotkut kuuluisat sosiaalipsykologian alaan kuuluvat kokeet 1950- ja 1960-luvuilla kuten [[Stanfordin vankilakoe]] ja [[Stanley Milgram|Milgramin]] sähköshokkikoe. Myös sotateollisuus on käyttänyt tutkimuksissaan läpi historian ihmiskokeita, ja usein näin kokeeseen osallistuvien tietämättä. Tällaisia väitteitä on esitetty esimerkiksi Yhdysvaltojen tekemistä ydinkokeista Nevadan autiomaassa ja Tyynellä valtamerellä.<ref>CNN[http://www.cnn.com/SPECIALS/cold.war/episodes/08/spotlight/]</ref> Tällaisissa kokeissa tieteellistä tietoa tavoitellaan riippumatta fyysisestä tai psykkisestä vahingosta, joita kokeisiin osallistuneisiin ihmisiin kohdistui, mikä tekee tutkimuksesta eettisesti hyvin kyseenalaista.
 
Näiden varoittavien esimerkkien takia niin eläin- kuin ihmiskokeitakin valvotaan tiukasti useimmissa oikeusvaltioissa, ja ihmisiin kohdistuvaa tutkimusta tehdessä pyritään noudattamaan selkeitä eettisiä ohjeita. Tästä huolimatta vakavia eettisiä kysymyksiä herättävät koeasetelmat ovat tieteen arkipäivää.
 
==== Etiikka ja tieteellisten tulosten raportointi ====
 
Tutkimuksen tekoon liittyy myös eettisiä kysymyksiä sen suhteen, kuinka tutkimustuloksia raportoidaan ja esitetään. Tällaisia kysymyksiä herää yleensä tilanteissa, joissa tutkimukseen kohdistuu tutkimuksen taustalla vaikuttavien eri intressien välisiä ristiriitoja, ja ne liittyvät tyypillisesti [[immateriaalioikeudet|immateriaalioikeuksiin]] ja tutkimustulosten todenmukaisuuteen. Esimerkiksi suora tai epäsuora plagiointi, tutkimustulosten vääristely ja varsinainen valehtelu ovat tutkimustulosten raportointiin liittyviä eettisiä väärinkäytöksiä.
 
Kemian professori [[Vincent A. Hamner]]in mukaan tieteellisessätieteellisen tutkimuksessatutkimuksen raportoinnissa esiintyvät väärinkäytökset voidaan jakaa kahteen ryhmään: tapauksiin, joissa tutkija on julkaissut väärää informaatiota, ilman että hänellä on ollut siihen alkuperäistä tarkoitusta, sekä tahallisiin väärinkäytöksiin.
 
Edellisiin kuuluu esimerkiksi Ponsin ja Fleiscmannin [[kylmäfuusio]]-tutkimus, jossa testaamatonta tietoa tuotiin julkisuuteen taloudellisia etuja ajatellen. Professori [[Henry H. Bauer]]in mukaan tieteellisistä julkaisuista voidaan todeta, että 90 prosenttia tieteellisissä julkaisusarjoissa esitettävistä tutkimuksista on puutteellisia tai virheellisiä, mutta vastaava luku tieteellisten oppikirjojen kohdalla on 10 prosenttia. Tämä johtaa hänen mukaansa vakavaan tieteen kansantajuistamisen ongelmaan, sillä ihmiset ovat kiinnostuneita ensisijaisesti uusista tieteellisistä löydöistä ja sensaatioista. Tahallisina väärinkäytöksinä Hamner mainitsee datan tai tutkimustulosten väärentämisen ja muuntelun, plagioinnin, piratismin sekä petokset. Tällaiseen motivoivat taloudelliset edut, tieteellisen maineen kalastaminen ja tiedeyhteisöissä tapahtuva kilpailu.<ref>[http://www.chem.vt.edu/chem-ed/ethics/vinny/ethix_1.html Misconduct in science: do scientist need a professional code of ethics, 1992.]</ref>
 
=== TieteenTieteellisen luomiatutkimuksen soveltamiseen liittyviä eettisiä ongelmia ===
 
Tiede on ammatti, ja osa tieteen eettisistä kysymyksistä kytkeytyy tämän ammatin harjoittamisen päämääriin. Tutkimustuloksilla voi olla eettisesti kyseenalaisia seurauksia, joiden ennakointi on tärkeää tutkimusta suunniteltaessa.
Tieteellisteknologinen toiminta on aiheuttanut laajoja ympäristöongelmia. Kansainvälistä huomiota saaneen [[Sir Nicholas Stern]]in tutkimuksen mukaan ilmakehässä lisääntyvä hiilidioksiidin määrä eli [[kasvihuoneilmiö]] voi ilmaston lämpenemisen lisäksi aiheuttaa maailmanlaajuiseen taloudelliseen kysyntään 20% vähenemisen.<ref> [http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/6098362.stm BBC News 30 October 2006]</ref> Ydinkokeiden aiheuttamat globaalit terveydelle haitalliset laskeumat olivat Suomessa suurimmillaan 1960-luvulla.<ref>[http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ulkoisen_sateilyn_valvonta/fi_FI/ydinkokeet Säteilyturvakeskus]</ref> Yhdysvalloissa ja Tyynellä valtamerellä tehdyt kokeet aiheuttivat laajoille alueille levinneet terveydelle vaaralliset säteilyannokset.<ref>[http://www.americanscientist.org/template/AssetDetail/assetid/48543?fulltext=true&print=yes#48752 American scientist online, 94/1.]</ref>
 
Esimerkiksi runsaasti huomiota saanut eettinen ongelma liittyy geenitutkimukseen ja sen tulosten soveltamiseen. Geeniperimää muuttelemalla voidaan saada aikaiseksi tilanteita, joissa muunneltu perimä karkaa muunnelluista eliökannoista ja leviää luontoon. Tällöin seuraukset ovat usein arvaamattomia, toisinaan dramaattisia ja mahdollisesti tuhoisia. Kuuluisa esimerkki tästä on tuholaiskestäväksi geenimanipuloitu BT-maissi, jonka siitepölyn on väitetty tappavan monarkkiperhosia, ja jonka geenien on väitetty levinneen villimaissiin.<ref name="Hall">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.scq.ubc.ca/bt-corn-is-it-worth-the-risk/ | Tekijä=Hall, Hardy | Nimeke=BT Corn: Is It Worth the Risk/The Science Creative Quarterly | Viitattu=11. lokakuuta 2008}}</ref>.
Koe-eläinten käyttö tieteellisissä tutkimuksissa on eettinen ongelma. Biologiseen perustutkimukseen käytettiin Suomessa n. 650&nbsp;000 koe-eläintä vuonna 2005.<ref> Koe-eläinten käyttömäärät Suomessa vuonna 2005[http://www.mmm.fi/attachments/5eWDTkUCl/5kc4AKCyT/Files/CurrentFile/Elainkokeissa_kaytetyt_elaimet_vuonna_2005.pdf]</ref> Eniten huomiota maailmalla ovat saaneet kosmetiikkateollisuuden tekemät eläinkokeet. Toinen runsaasti huomiota saanut eettinen ongelma liittyy geenitutkimukseen ja sen tulosten soveltamiseen.<ref>[http://www.sci.fi/~pena/tb/luku345.htm Tiedebarometri 2001]</ref> Sotateollisuus on käyttänyt tutkimuksissaan myös ihmiskokeita kokeeseen osallistujien tietämättä. Erityisesti tällaisia väitteitä on esitetty Yhdysvaltojen tekemistä ydinkokeista Nevadan autiomaassa ja Tyynellä valtamerellä.<ref>CNN[http://www.cnn.com/SPECIALS/cold.war/episodes/08/spotlight/]</ref>
 
SotateollisuusSotateollisuuden jatarpeisiin siihentehty liittyvätieteellinen tutkimus on lähtökohtaisestimyös eettisesti ongelmallistaarveluttavaa.<ref>[http://www.sci.fi/~pena/tb/luku345.htm Tiedebarometri 2001]</ref> Yhdysvaltojen puolustusbudjetti rahoittaa tällaista tutkimusta yli sadalla miljardilla dollarilla vuosittain.<ref> RaDiUS[https://radius.rand.org/radius/federal_rd.html]</ref> OECD:n mukaan U.S.A sijoittaa noin 0,48 prosenttia BKT:sta sotateollisuuteen liittyvään tutkimukseen, mikä on korkein luku maailmassa. Tämä vastaa yli puolta kaikesta tieteen julkisesta rahoituksesta U.S.A:ssa. Toisena on Iso-Britannia, joka käyttää julkisesta tieteen rahoituksesta puolustusteollisuuteen 33 prosenttia.<ref>[http://www.youthxchange.net/main/ff4b265_military-spending-d.asp Military spending on R&D]</ref> Osa tutkimuksesta ja sen tuloksista päätyy kuitenkin lopulta myös siviilikäyttöön.
 
Tyypillisesti tieteelinen perustutkimus on niin tiukasti rajattua, että yksittäisen tutkijan on vaikeaa arvioida, mihin tarkoitusperiin hänen tutkimustuloksiaan voidaan käyttää. Tämän takia yksittäisellä tutkijalla voi olla vain rajallinen vastuu oman tutkimuksensa sovelluksista, riippuen siitä kuinka tietoinen hän tutkimuksensa takana olevista intresseistä on yksilönä.
 
=== Tieteen rahoitus ===
 
Tieteen rahoitukseen liittyy joukko eettisiä kysymyksiä. Näitä ovat yleensä kysymykset rahoittajan vaikutusvallasta tutkimusagendan asettamiseen ja tulosten julkaisemiseen. Esimerkiksi lääketutkimuksessa on törmätty tapauksiin, joissa tutkimusta rahoittanut lääkeyhtiö on halunnut vaientaa osan omalta kannaltaan kielteisistä tutkimustuloksista. <ref name=”Cohen, Illingworth & Shüklenk”{{Kirjaviite | Tekijä=Cohen, Jillian Clare, Patricia Illingworth & Udo Schüklenk (toim.) | Nimeke=The Power of Pills: Social, Ethical & Legal Issues in Drug Development, Marketing & Pricing | Julkaisupaikka= Fortescue Sidmouth, UK| Julkaisija=Pluto Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 978-0-7453-2402-9}}</ref>
 
OECD-maissa suurin osa tieteellisestä tutkimuksesta on yksityisten yritysten toimintaa.<ref> OECD, Main science and technology figures 2006–2[http://www.oecd.org/dataoecd/49/45/24236156.pdf].</ref> Tällaisen tutkimustiedon kohdalla ei välttämättä toteudu tieteelliselle tutkimukselle asetettu julkisuusperiaate, jonka mukaan kaiken tieteellisen tiedon tulisi olla julkisen arvioinnin kohteena. Suomessa yritysten rahoitus on johtanut huoliin tieteellisen tutkimuksen vapaudesta ja itsenäisyydestä. Julkisen rahoituksen alueella puolestaan on ainakin kansalaismielipiteessä törmätty nollatutkimusongelmaan.<ref> Tiedebarometri 2004, kuvio 37 b.[http://www.saunalahti.fi/~pena/tb/tiedebaro.htm]</ref>
 
=== Tieteen ja yhteiskunnan suhde ===
 
Tieteen eettisyyttä voidaan arvioida myös laajasta kulttuuri-ilmiön näkökulmasta. Tällöin arvioidaan tiedettä osana länsimaista [[sivilisaatio]]ta ja sen saavutusten hyvyyttä ja pahuutta.
 
TieteellisteknologinenTällaisesta näkökulmasta käsin voidaan esimerkiksi esittää, että kulttuurimme tieteellisteknologinen toiminta on aiheuttanut laajoja ympäristöongelmia. Kansainvälistä huomiota saaneen [[Sir Nicholas Stern]]in tutkimuksen mukaan ilmakehässä lisääntyvä hiilidioksiidin määrä eli [[kasvihuoneilmiö]] voi ilmaston lämpenemisen lisäksi aiheuttaa maailmanlaajuiseen taloudelliseen kysyntään 20% vähenemisen.<ref> [http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/6098362.stm BBC News 30 October 2006]</ref> YdinkokeidenTätä aiheuttamatvoidaan globaalitpitää terveydelle haitalliset laskeumat olivat Suomessa suurimmillaan 1960-luvulla.<ref>[http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ulkoisen_sateilyn_valvonta/fi_FI/ydinkokeet Säteilyturvakeskus]</ref> Yhdysvalloissatieteen ja Tyynelläteknologian valtamerelläsaavutuksena tehdytsiinä kokeetmissä aiheuttivatkaikkea laajoillesen alueilleaiheuttamaa levinneet terveydelle vaaralliset säteilyannoksethyvääkin.<ref>[http://www.americanscientist.org/template/AssetDetail/assetid/48543?fulltext=true&print=yes#48752 American scientist online, 94/1.]</ref>
 
Jotkut [[postmodernismi]]a ja/tai [[feminismi]]ä edustavat ajattelijat esittävät tieteeneettistä kritiikkiä [[rationaalisuuskritiikki|rationaalisuuskritiikin]] pohjalta, esittäen että tieteen edustama kylmä teknis-rationaalinen järki on mainittujen tieteen eettisesti kyseenalaisten seurausten taustalla.
 
== Tieteen rahoitus ==
 
OECD-maissa suurin osa tieteellisestä tutkimuksesta on yksityisten yritysten toimintaa.<ref> OECD, Main science and technology figures 2006–2[http://www.oecd.org/dataoecd/49/45/24236156.pdf].</ref> Tällaisen tutkimustiedon kohdalla ei toteudu tieteelliselle tutkimukselle asetettu julkisuusperiaate, jonka mukaan kaiken tieteellisen tiedon tulisi olla julkisen arvioinnin kohteena. Suomessa yritysten rahoitus on johtanut huoliin tieteellisen tutkimuksen vapaudesta ja itsenäisyydestä. Julkisen rahoituksen alueella puolestaan on ainakin kansalaismielipiteessä törmätty nollatutkimusongelmaan.<ref> Tiedebarometri 2004, kuvio 37 b.[http://www.saunalahti.fi/~pena/tb/tiedebaro.htm]</ref>
 
== Lähteet ==
 
* Clarkeburn Henriikka, Mustajoki Arto, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, 2007.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Cohen, Jillian Clare, Patricia Illingworth & Udo Schüklenk (toim.) | Nimeke=The Power of Pills: Social, Ethical & Legal Issues in Drug Development, Marketing & Pricing | Julkaisupaikka= Fortescue Sidmouth, UK| Julkaisija=Pluto Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 978-0-7453-2402-9}}
* Kuula Arja, Tutkimusetiikka: aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys, Vastapaino, 2006.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sakari (toim.) | Nimeke=Tutkijan eettiset valinnat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-662-852-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kiikeri, Mika & Petri Ylikoski | Nimeke=Tiede tutkimuskohteena | Julkaisupaikka= Helsinki| Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-662-926-1}}
* Kuula Arja, Tutkimusetiikka: aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys, Vastapaino, 2006.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Löppönen, Paavo & Mäkelä, Pirjo H. & Paunio, Keijo (toim.) | Nimeke=Tiede ja etiikka | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-0-17429-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Resnik, David B. | Nimeke=Ethics of Science: An Introduction | Julkaisupaikka=London, UK; New York, USA | Julkaisija=Routledge | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 0-415-16698-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Shrader-Frechette, Kristin | Nimeke=Ethics of Scientific Research | Julkaisupaikka=Lanham, Maryland | Julkaisija=Rowman & Littlefield Publishers Inc | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 0-8476-7940-3}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.chem.vt.edu/chem-ed/ethics/#essays Selected essays on ethics in science] - esseitä tieteen etiikasta (englanniksi)
 
 
{{Tynkä/Filosofia}}
104

muokkausta