Ero sivun ”Suur-Pirkkala” versioiden välillä

NimiNimen Pirkkala tai Birkala tulialkuperä on ongelmallinen. Asiasta on esitetty erilaisia teorioita: Jalmari Jaakkola esitti vuonna 1924 teoksessaan ''Pirkkalaisliikkeen synty'', että Pirkkalan nimi tulisi pohjoiseen levinneestä länsieurooppalaisesta kaupankäyntijärjestelmästä, jossa erikoisasemassa olleet, rauhoitetut kauppapaikat tunnettiin Pohjois-Euroopassa nimellä [[Birka]] (bjärköarätt, Bjärkön oikeus).<ref>Saarenheimo, 1974, ss. 116-118</ref> Joka tapauksessa Yläsatakuntalaisenyläsatakuntalaisen kauppapaikan perustamisen jälkeen koko alueelle ja sen väestölle tuli nimeksi Pirkkala ja pirkkalaiset. Vuonna 1499 [[Kuhmoinen|Kuhmoisten]] ja Kangasalan välisessä riidassa kutsuttiin kangasalalaisia pirkkalaisiksi ja 1800-luvun lopulla kuhmoislaiset kutsuivat längelmäkeläisiä pirkkalaisiksi.<ref>Saarenheimo, 1974, s.182</ref>

Lappalaisia verottaneitten [[pirkkamiehet|pirkkamiesten]] tai pirkkalaisten yhteys Pirkkalaan on mahdollista kahta kautta: Jalmari Jaakkolan mukaan kummatkin saivat nimensä samasta kaupankäynnin kantasanasta Birka, tai sitten laajasta Suur-Pirkkalasta käytiin, kuten muualtakin Etelä-Suomesta, verottamassa lappalaisia, ja verottajat nimettiin erään lähtöalueen mukaan.<ref>Saarenheimo, 1974, ss. 116-118</ref> Toisena vaihtoehtona Monetmonet tutkijat (erityisesti ruotsalaiset) ovat sitä mieltä, että pirkkamiesten nimi tulee monista Birk-nimisistä kauppapaikoista. Tällöin myös Pirkkalan nimi olisitulisi samaasamasta juurtakaupankäynnin kantasanasta Birka.<ref>Saarenheimo, 1974, ss. 119</ref> Birger Steckzén taas esitti, että pirkkalaisperinne oli ruotsalaisten rajaneuvottelijoiden aluevaatimustensa tueksi 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa tekaisema. Arvostelijat ovat kuitenkin osoittaneet Steckzénin teorian heikosti perustelluksi. Favorin puolestaan on pitänyt Jaakkolan teoriaa oikeana.<ref>Saarenheimo, 1974 s. 119</ref> Myös Saarenheimo tukee Jaakkolan näkemystä,.<ref>Saarenheimo, 1974 s. 125</ref>