Ero sivun ”Suomen sota” versioiden välillä

Rauhaa ei kestänyt kauan, sillä Britannia epäili Ranskan elättelevän valtapyrkimyksiä ja seurausi huolestuneena Ranskan hyökkäyksiä Sveitsiin ja Saksaan vuosina 1801–02. Britannia aloitti sodan Ranskaa vastaa toukokuussa 1803. Sodan alettua Napoleon alkoi kerätä armeijaa Britanniaan tehtävää maihinnousua varten. Kesken vaativien maihinnoususuunnitelmien Napoleon kuuli Ison-Britannian, Itävallan, Preussin, Ruotsin ja Venäjän muodostaneen Ranskaa vastaan [[kolmas liittokunta|kolmannen liittokunnan]]. Vielä kesäkuussa 1805 Napoleon elätteli toiveita Britannian miehityksestä, liittokunnasta huolimatta. Pian hän kuitenkin ymmärsi, ettei Ranskan armeija ollut tarpeeksi suuri Britannian miehittämiseen ja maihinnousuun tarkoitettu armeija siirrettiin sotimaan Ranskan länsiosiin muita liittokunnan valtioita vastaan. Ranska kukisti vuonna 1806 [[Preussi]]n ja Venäjä kärsi tappion [[Eylaun taistelu|Eylaun]] ja [[Friedlandin taistelu]]issa.

 

[[Kuva:Tilsitz 1807.JPG|left|thumb|250px|Napoleon ottaa vastaan Aleksanteri I:sen lautalla Niemenjoella Tilsitissä. [[Adolphe Roehn]]in maalaus]]

Venäjän tsaari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]] joutui hakemaan neuvotteluratkaisua Ranskan kanssa, sillä sen armeijan voimavarat alkoivat heiketä. Aleksanteri I ja Napoleon solmivat niin sanotun [[Tilsitin sopimus|Tilsitin sopimuksen]] [[7. heinäkuuta]] vuonna [[1807]] [[Niemen|Niemen-jokeen]] ankuroidulla lautalla.