Ero sivun ”Suur-Pirkkala” versioiden välillä

Alkuperäinen Pirkkalan [[emäseurakunta]] palveli laajaa aluetta, sillä se oli [[Satakunta|Satakunnan]] itäisin seurakunta, ja rajoittui siksi etelässä ja idässä [[Häme]]eseen, sekä pohjoisessa asumattomaan [[Pohjanperä]]n erämaahan. Laaja seurakunta kuitenkin hajosi pian, kun alueen muut merkittävät (Pirkkalan lisäksi) asutuskeskukset saivat omat kirkkonsa ([[Vesilahti–Lempäälä]] 1346, [[Kangasala]] 1366, [[Ruovesi]] 1571 ja [[Messukylä]] 1636) Jäljelle jäänyt Pirkkalan pitäjä oli vieläkin laaja-alainen (joskus käytetään nimeä '''Vanha Pirkkala''' erotuksena nykyisestä ”Tynkä-Pirkkalasta”). Siitä erotettiin vuonna 1895 [[Ylöjärvi]], jonka jälkeen vuonna 1921 kunta jaettiin [[Etelä-Pirkkala|Etelä-]] ja [[Pohjois-Pirkkala]]an (nykyiset Pirkkala ja [[Nokia (kaupunki)|Nokia]]).<ref>Horsma-aho, s. 49</ref>

[[Pohjanlahti|Pohjanlahdelta]] Ylä-Satakuntaan nouseva vesireitti haarautuu [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] niskassa kolmeen suuntaan: etelässä Vesilahti-Lempäälä ja Häme, idässä Kangasala ja sen erämaa-alueet sekä pohjoisessa [[Näsijärvi|Näsijärven]] erämaa-alueet. Alueelle tarvittiin kauppapaikka, kun [[Viikinkien idäntie]] sulkeutui 1000-luvulla ja kaupankäynti vilkastui Ylä-Satakunnassa.<ref> Saarenheimo, 1974, ss. 14-16</ref> Kauppapaikka syntyi Suur-Pirkkalan alueelle, mutta sen sijaintia ei varmasti tunneta, vaikka perinteisestiVoionmaa seja onkinJalmari sijoitettuJaakkola sijoittavat sen Pirkkalan vanhan kirkon välittömässä läheisyydessä olevaan Pirkkalankylään.<ref>Voionmaa Saarenheimo, Jalmari1974, Jaakkolass. 14-16</ref>. Muina vaihtoehtoina on esitetty [[Tohloppijärvi|Tohloppijärven]] rantaa tai [[Tammerkoski|Tammerkoskea]] (joko kosken itä- tai länsiranta), jonne Pirkkalan muutenkin runsas saksalais- ja skandinaavisperäinen paikan- ja talonnimistö voimakkaasti keskittyy.<ref>Saarenheimo, 1974, s. 19</ref> Varmasti kauppapaikan sijainti tunnetaan 1300-luvun puolessa välissä, jolloin se siirtyi Tohloppijärven rannalle.<ref>Horsma-aho, s. 48 </ref>

Pirkkalankylä oli Pyhäjärven eteläpuolisen Pirkkalan tärkein asutuskeskus. Varmaa Pirkkalankylän osalta on ainoastaan se, että aikaisemmin suhteellisen harvaanasutun alueen väestö kasvoi voimakkaasti ja nopeasti 1200-luvun alussa. Oliko syynä sitten kauppapaikka tai uuden kirkon sijainti on epävarmaa. Erään teorian mukaan<ref>Saarenheimo</ref> alue oli hämäläisten [[Suomalainen muinaisusko|muinaisuskossa]] ollut [[Pyhä#Pyhän käsite muinaissuomalaisilla|pyhä]], joka rajoitti alueen väestön toimintaa Pyhäjärven etelärannalla. Tähän viittaa itse nimi Pyhäjärvi, kuten alueen monet [[hiisi]]- alkuiset paikannimet. [[Kristinusko]]n saapuessa alueelle tämä rajoittava [[tabu]] olisi sitten poistunut.<ref>Saarenheimo, 1974, ss. 35-36</ref> Perimätiedon mukaan kirkon rakentamisen jälkeen alueella asunut Hiisi muutti järven pohjoispuolelle, jossa se ahdisteli erityisesti kirkkoonmatkaavia naisia.<ref> Saarenheimo, 1974, ss. 17-18</ref>

Hiisinimet Pirkkalankylän välittömässä läheisyydessä osoittavat joka tapauksessa alueella olleen muinaisen palvontapaikan, jonka myös perimätieto vahvistaa. (Hiidenmäki, Hiidenlähde, Hiidenmaa, Hiidenlaidun ja ikivanha Hiidentie, lisäksi Tursiannotko, Pyhäjärvi ja Pyhäjoki) Ja koska tällaiset pitäjien yhteiset palvontapaikat, eli hiidet, toimivat kauppapaikkoina esihistoriallisella ajalla, voidaan Pirkkalankylää pitää mahdollisena kauppapaikkana.<ref>Horsma-aho, s. 48 </ref> Myös tapa rakentaa kirkko vanhalla pakanalliselle palvontapaikalle mahdollistaa ensimmäisen kirkon sijainnin Pirkkalankylässä, vaikka asutuksen painopiste olikin järven pohjoispuolella.<ref> Saarenheimo, 1974, s. 17</ref>

Nimi Pirkkala tai Birkala tuli pohjoiseen levinneestä länsieurooppalaisesta kaupankäyntijärjestelmästä, jossa erikoisasemassa olleet, rauhoitetut kauppapaikat tunnettiin Pohjois-Euroopassa nimellä [[Birka]] (bjärköarätt, Bjärkön oikeus). Yläsatakuntalaisen kauppapaikan perustamisen jälkeen koko alueelle ja sen väestölle tuli nimeksi Pirkkala ja pirkkalaiset. Vuonna 1499 [[Kuhmoinen|Kuhmoisten]] ja Kangasalan välisessä riidassa kutsuttiin kangasalalaisia pirkkalaisiksi ja 1800-luvun lopulla kuhmoislaiset kutsuivat längelmäkeläisiä pirkkalaisiksi.<ref>Saarenheimo, 1974, s.182</ref>

Lappalaisia verottaneitten [[pirkkamiehet|pirkkamiesten]] tai pirkkalaisten yhteys Pirkkalaan on mahdollista kahta kautta: Jalmari Jaakkolan mukaan kummatkin saivat nimensä samasta kaupankäynnin kantasanasta Birka, tai sitten laajasta Suur-Pirkkalasta käytiin, kuten muualtakin Etelä-Suomesta, verottamassa lappalaisia, ja verottajat nimettiin erään lähtöalueen mukaan. Monet tutkijat (erityisesti ruotsalaiset) ovat sitä mieltä, että pirkkamiesten nimi tulee monista Birk-nimisistä kauppapaikoista. Tällöin myös Pirkkalan nimi olisi samaa juurta. Birger Steckzén taas esitti, että pirkkalaisperinne oli ruotsalaisten rajaneuvottelijoiden aluevaatimustensa tueksi 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa tekaisema. Arvostelijat ovat kuitenkin osoittaneet Steckzénin teorian heikosti perustelluksi. Favorin puolestaan on pitänyt Jaakkolan teoriaa oikeana.<ref>Saarenheimo, 1974 s. 119</ref> Myös Saarenheimo tukee Jaakkolan näkemystä,<ref>Saarenheimo, 1974 s. 125</ref>

Ylä-Satakunnan ulkopuolisten hämäläisten lappalaisten verottamista on pidetty yleensä vähäisempänä, mutta tämä tuskin on totta<ref>Saarenheimo 1984, s. 93</ref>.

Joka tapauksessa vanhimmassa asiakirjalähteessä, vuodelta 1328, pirkkalaiset tunnetaan nimellä ''bircharlaboar'' (birkarlaboar). 1500-luvulle tultaessa nimitys oli vakiintunut muotoon ''birkkarlar''. Pirkkalaisista käytetty suomenkielinen nimitys on tuntematon vuoteen 1846 asti, jolloin Kajaani käyttää nimitystä ''Pirkkalainen''.<ref>Saarenheimo, 1974, s. 113</ref> Hyvä esimerkki ongelman lomittaisuudesta on se, että Pirkkalan ensikertaa vuonna 1374 mainitseva asiakirja liittyy nimenomaan Upsalan ja Turun hiippakuntien väliseen rajariitaan Peräpohjolassa.<ref>Saarenheimo, 1974, s. 125</ref>