Avaa päävalikko

Muutokset

8 merkkiä poistettu ,  11 vuotta sitten
p
"Riveissä" siksi että näyttelijä-sana eri muodoissaan ei toistuisi liian tiheään.
Aurora Aspegrenin vanhemmat olivat Gustaf Adolf Gullstén ja ruotsalaissyntyinen Birgitta Katariina Södergren. Hänen äitinsä päivitteli tavan takaa tytärtään, joka lapsuudessaan leikitteli eri roolihahmoilla. Aspegren suoritti Westermarckin käytännön teatterikoulun, joka tosiasiassa oli kiertävä [[ruotsin kieli|ruotsinkielinen]] teatteriseurue. Toisinaan seurue esitti myös [[suomen kieli|suomenkielisiä]] näytelmiä.
 
Aspegren liittyi Suomalaiseen Teatteriin, kun [[Kaarlo Bergbom]] sen perusti [[Helsinki]]in vuonna [[1872]] ja otti taiteilijanimekseen Aurora Toikka. Tuota nimeä hän käytti vain vuoden verran. Yhdessä näyttelijä [[Oskari Vilho]]n kanssa Aspegren muodosti Suomalaisen Teatterin taiteellisesti voittoisan työparin. Vuonna [[1873]] hän avioitui näyttelijä ja teatterinjohtaja [[August Aspegren]]in kanssa. Vuonna [[1875]] taiteilijatar teki opintomatkan [[Tanska]]an ja [[Ranska]]an. Hän jatkoi Suomalaisen Teatterin riveissä vuoteen [[1887]], jolloin hän miehensä kanssa perusti Suomalaisen Kansanteatterin, jonka ensimmäinen näytös annettiin [[Tampere]]ella [[11. syyskuuta]] 1887. Aspegren näytteli Kansanteatterin riveissäKansanteatterissa kymmenen vuotta.
 
Sekä omasta että yleisön ja arvostelijoiden mielestä Aurora Aspegrenin huomattavin näyttämötulkinta oli Katri [[Josef Julius Wecksell]]in murhenäytelmässä ''[[Daniel Hjort]]''. Sitä hän näytteli vuodesta [[1876]] alkaen parinkymmenen vuoden ajan. Näytelmässä ''Porvari aatelismiehenä'' hän näytteli Nicolen roolin. [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] näytelmässä ''Kihlaus'' hän oli Eeva. Teoksessa ''Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin'' (1930) Aspegren mainitaan "ensimmäiseksi suomenkielellä esiintyneeksi näyttelijättäreksi".
6 406

muokkausta