Digitaalisen valokuvan rakenne perustuu [[Albertin ikkuna| kartesiolaiseen matriisiin]], joka on toiminut maalauksen ja piirustuksen apuvälineenä aiemmin piirrettäessä [[camera obscura]]n avulla. Digitaalisessa valokuvassa kaksiulotteisen matriisin soluja kutsutaan [[pikseli| pikseleiksi]] ja kolmiulotteisessa kuvantamisessa käytettyjä kuutiomaisia soluja kutsutaan [[vokseli| vokseleiksi]]. Kolmiulotteista kuvantamista käytetään muun muassa lääketieteessä ja virtuaalisissa pelimaailmoissa.
==Historia==
Perinteinen tapa tarkastella digitaalisen valokuvan syntyä olisi aloittaa vuodesta 1839, jolloin Ranskan valtio lahjoitti valokuvauskeksinnön maailmalle, tai osana viestinnän kehitystä alkaen luolamaalauksista 30 000 vuotta sitten, jatkaen kirjoitustaidon kehittymisestä kirjapainon syntyyn, valokuvauksen keksimiseen ja lopulta nykypäivän digitaaliseen viestintään. Tavanomainen lineaarinen tarkastelutapa ei vastaa sitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut. Kehitys ei koskaan ole ollut näin suoraviivaista ja näkemättä jäisi monia digitaalisen valokuvauksen kehityskulkuun vaikuttaneita tekijöitä.
==Digitaalisen valokuvan käsite==
Digitaalisen valokuvan kehitys ei ole yhden tietyn menetelmän tulosta, vaan monen erilaisen filosofisen, yhteiskunnallisen ja teknisen prosessin tuotetta. Valokuvan ja digikuvan kehitys on ollut todella kollektiivinen prosessi, jossa kaikki osapuolet ovat varastaneet ideoita ja ostaneet patentteja parhaansa mukaan. Äskettäin ilmestyneen Mikko Hietaharjun väitöskirjan nimi ''Valokuvan voi repiä'' viittaa paperikuvaan<ref>Hietaharju M. (2006) Valokuvan voi repiä. Valokuvan rakenne-elementit, käyttöympäristöt sekä valokuvatulkinnan syntyminen. Jyväskylän yliopisto.</ref>. Valokuva ei kuitenkaan koskaan ole ollut yksinomaan paperikuva, vaan myös kuparille vedostettu daguerrotypia tai lasipositiivista taikalyhdyllä heijastettava diakuva <ref>Huhtamo E. (1996) Elävän kuvan arkeologia. Yleisradio, Helsinki</ref>.
Voidaan kysyä, eikö myös valon avulla [[camera obscura]]lla piirretyt taulut tai tietokoneen ruudussa tarkasteltavat digikuvat ole ”valokuvia”. Vuosisatoja sitten esiintyneet ilmiöt saattavat elää myös nykyisyydessä. Valokuvankin käsite on liitetty moneen erilaiseen tekniseen muotoon. Tekniikasta riippumatta lopputulos voi olla sama. Esimerkiksi negatiivista, diakuvasta, digitalisoidusta valokuvasta tai digikameran digikuvasta valmistettua painokuvaa ei pystytä erottamaan toisistaan <ref>Mölsä, Pekka (2007) Digitaalinen valokuvaus on. Helsingin yliopisto</ref>.
