Ero sivun ”Svekomania” versioiden välillä

21 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
kyse oli nimenomaan identiteetin luomisesta - oli radikaalia että kartanonherran piti samaistua ruotsinkieliseen kalastajaan tai teollisuustyöläiseen
(kyse oli nimenomaan identiteetin luomisesta - oli radikaalia että kartanonherran piti samaistua ruotsinkieliseen kalastajaan tai teollisuustyöläiseen)
Kielipoliittisia riitoja oli käyty jo 1860-luvulta alkaen, mutta varsinainen ruotsalaisuusliike syntyi vuonna 1870 [[Vikingen]]-lehden perustamisesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Seppo Zetterberg, toim.| Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen| Julkaisija=WSOY| Vuosi=1987| Sivu = 528|Tunniste=ISBN 951-0-14253-0}}</ref> Svekomanian poliittiseksi ilmentymäksi perustettiin Ruotsalainen puolue, myöhemmin [[Ruotsalainen kansanpuolue]]. Kun fennomania oli sivistyksellisesti radikaali, mutta poliittisesti konservatiivi liike, perustui svekomania pääasiassa liberaalille arvopohjalle.<ref>[http://www.finnica.fi/luennot/99syys/nygard.htm Toivo Nygård-Suomalaisuuden historian kiinnekohtia] "Ruotsalaisuusliike eli svekomania sen sijaan rakensi paljolti liberalistiselle aatepohjalle."</ref> Valtaosa Liberaalisen puolueen jäsenistöstä siirtyi Ruotsalaiseen puolueeseen 1880-luvun aikana.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta | Ajankohta=2000 | Osoite=http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf | Julkaisija= Kielilakikomitea |Selite=Työryhmämuistio| Luettu=31.8. 2007 | Kieli= }}</ref>
 
Freudenthalin ja svekomanien ''"kaksi kieltä, kaksi kansaa"''-malli nousi vastavoimaksi [[J. V. Snellman]]in ajamalle ''"yksi kieli, yksi mieli"''-aatteelle ja sen joskus aggressiivisellekin suomalaistamispolitiikalle, jonka monet ruotsinkieliset kokivat uhaksi omalle identiteetilleen. Svekomaanien ohjelmaan kuului ruotsinkielisen väestön sivistystason nosto ja senoman saattaminenidentiteetin tietoiseksiluominen omasta identiteetistäänsille. Svekomanian vaikuttivat myös tuolloin yleiseurooppalaiset [[rotuoppi|rotuopit]], joiden mukaan itäiset kansat, joihin suomalaiset kuuluivat, eivät kyenneet luomaan kulttuuria tai kansakuntaa. Freudenthalin ajattelussa kansakunta (''nationalitet'') oli ajan [[kielifilosofia]]n mukaisesti kieleen pohjautuva entiteetti, joka Suomessa samalla viittasi myös rodulliseen alkuperään. Kansa (''folk'') oli puolestaan hallinnollinen ja kulttuurinen käsite. Näin ollen suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat yhden "Suomen kansan" (''finländska folket''). Svekomaanit katsoivat, että ruotsalainen kulttuuriperintö ja hallintokulttuuri olivat maan kannalta ratkaisevassa asemassa ja että suomalaistamispolitiikka vain avasi ovet venäläistämiselle.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Marja Vuorinen,VTL, Yhteiskuntahistorian laitos, HY | Nimeke=Uusmaalaisia henkilökultteja |Selite=Kirjan ''Ahl, Eva, Bränn, Michaela, Vainio, Maria, Halonen, Tero, Tamminen, Marketta: 1904. Nyland - samlingar utgivna av Nylands Nation XIII. Nylands Nation. Helsingfors 2004 . 164 s.'' arvostelu| Ajankohta=25.2.2005 11:39 | Osoite=http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=haku_lisatty&jarjestys=uusimmat&haku=&sivu=23&vps=50&arvostelu=680 | Julkaisija= | Luettu= | Kieli= }}</ref>
 
== Lähteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä