Ero sivun ”Svekomania” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ei etnisyys-käsitettä tainnut edes olla tuolloin olemassa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
Kielipoliittisia riitoja oli käyty jo 1860-luvulta alkaen, mutta varsinainen ruotsalaisuusliike syntyi vuonna 1870 [[Vikingen]]-lehden perustamisesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Seppo Zetterberg, toim.| Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen| Julkaisija=WSOY| Vuosi=1987| Sivu = 528|Tunniste=ISBN 951-0-14253-0}}</ref> Svekomanian poliittiseksi ilmentymäksi perustettiin Ruotsalainen puolue, myöhemmin [[Ruotsalainen kansanpuolue]]. Kun fennomania oli sivistyksellisesti radikaali, mutta poliittisesti konservatiivi liike, perustui svekomania pääasiassa liberaalille arvopohjalle.<ref>[http://www.finnica.fi/luennot/99syys/nygard.htm Toivo Nygård-Suomalaisuuden historian kiinnekohtia] "Ruotsalaisuusliike eli svekomania sen sijaan rakensi paljolti liberalistiselle aatepohjalle."</ref> Valtaosa Liberaalisen puolueen jäsenistöstä siirtyi Ruotsalaiseen puolueeseen 1880-luvun aikana.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta | Ajankohta=2000 | Osoite=http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf | Julkaisija= Kielilakikomitea |Selite=Työryhmämuistio| Luettu=31.8. 2007 | Kieli= }}</ref>
Freudenthalin ja svekomanien ''"kaksi kieltä, kaksi kansaa"''-malli nousi vastavoimaksi [[J. V. Snellman]]in ajamalle ''"yksi kieli, yksi mieli"''-aatteelle ja sen joskus aggressiivisellekin suomalaistamispolitiikalle, jonka monet ruotsinkieliset kokivat uhaksi omalle identiteetilleen. Svekomaanien ohjelmaan kuului ruotsinkielisen väestön sivistystason nosto ja sen saattaminen tietoiseksi omasta identiteetistään. Svekomanian vaikuttivat myös tuolloin yleiseurooppalaiset [[rotuoppi|rotuopit]], joiden mukaan itäiset kansat, joihin suomalaiset kuuluivat, eivät kyenneet luomaan kulttuuria tai kansakuntaa. Freudenthalin ajattelussa kansakunta (''nationalitet'') oli ajan [[kielifilosofia]]n mukaisesti kieleen pohjautuva entiteetti, joka Suomessa samalla
== Lähteet ==
|