Ero sivun ”Sovitus (musiikki)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Tanár (keskustelu | muokkaukset)
→‎Lähteet: Siirretty tekstiä artikkelista Musiikkisovittaja
Rivi 17:
 
Nykyisin sovittamisen merkitys on jazz-musiikissa vähäinen verrattuna varhaisten isojen orkestereiden aikakauteen. Sovittamisella on kuitenkin yhä keskeinen merkitys muun muassa [[pop-musiikki|pop-]], [[rock|rock-]], [[elokuvamusiikki|elokuva-]] ja [[televisio]]musiikissa.<ref name = "MusTietoSK"/>
 
==Pop-musiikissa==
Pop-musiikissa sovittajat lisäävät usein uusia osia sovitukseen, ja tällöin uusi sovittaja on tavallaan
toinen uusi teoksen osa-säveltäjä. Rytmisektion osat ovat usein improvisoituja ja muusikot soittavat ja säestävät vapaasti käyttämällä sointusymboleja ja lead-sheetejä.
 
Olemassaoleva teos voidaan äänittää uudelleen uudella sovituksella. Siihen voidaan käyttää eri/uusia soittimia, tempo, rytmimerkinnät sekä sävelkorkeus (transponointi) voidaan muuttaa, erittäin drastisesti jopa. Lopputulos on teos missä kuitenkin kuuluvat tutut fraasit sekä lyriikka,mutta joka muuten tarjoaa jotain uutta.
 
Erityisen paljon uudelleen sovittamista tehtiin 1960-luvulla hyvinä esimerkkeinä [[Joe Cocker]]in versio [[Beatles]]ien sävelmästä
"With a little help from my friends", sekä [[Ike Turner|Ike]] ja [[Tina Turner]]in versio [[Creedence Clearwater Revival]]in sävelmästä "Proud Mary". Amerikkalainen yhtye [[Vanilla Fudge]] sekä brittiläinen [[Yes]] uudelleenmuokkasivat vanhoja hittejä alkutaipaleillaan jopa hyvinkin radikaalisti.
 
Jotkut uudelleenmiksaukset, varsinkin nykyajan tanssimusiikissa, voidaan myös luokitella uusiksi sovituksiksi omassa tyylissään.
 
== Lähteet ==