Ero sivun ”Logos” versioiden välillä

216 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
Aiheesta muualla yms.
p (Botti lisäsi: sr:Логос)
(Aiheesta muualla yms.)
'''Logos''' ({{polytoninen|λόγος}}) on [[kreikan kieli|kreikan kielen]] sana, jolla on monia merkityksiä. Se voi tarkoittaa [[puhe]]tta, [[sana]]a, [[merkitys]]tä, [[ajattelu]]a, [[järki|järkeä]], [[periaate]]tta, [[normi|sääntö]]ä, suhdetta tai oppia. Oikeudellisessa yhteydessä sana tarkoittaa lakia. Kreikkalaisessa oikeusjärjestelmässä lakia ei nähty ainoastaan kirjoitettuna lakina, vaan laki oli osa tuomarin puhetta. Tämän vuoksi kreikan kielen lakia tarkoittava sana tarkoittaa myös järkevää ja mielekästä puhetta. Kreikan kielen sanan merkitystä on tulkittu eri tavoin [[uskonto|uskonnossa]], [[filosofia]]ssa, [[psykologia]]ssa ja [[retoriikka|retoriikassa]]. Sana [[logiikka]] on etymologisesti johdettu tästä kreikan kielen sanasta, samoin monien tieteenhaarojen nimissä esiintyvä sana ''logia''.
 
== Merkitys filosofiassa eri aikoina ==
 
Filosofiassa kreikan kielen sanaa ''logos'', on käytetty eri aikoina useissa erilaisissa merkityksissä. [[Herakleitos|Herakleitos Efesoslainen]] efesolainen (535 – 475 eaa.) käytti kreikan sanaa kuvaamaan [[maailmankaikkeus|kaikkeuden]] perimmäistä alkusyytä. Herakleitos tarkoitti sanalla todellisuuden järjestävää periaatetta, joka hallitsee kaikkea ja luo kaiken yhteyden. Tässä yhteydessä sana tarkoittaa ennen kaikkea järkeä. Toinen merkitys, jossa Herakleitos käyttää sanaa, on luonnonlaki. Kreikkalaiset eivät erotelleet Herakleitoksen aikaan ihmisyhteisön lakeja ja luonnolakeja toisistaan. Tämän [[oikeus|oikeuskäsityksen]] mukaan, oikeus on yhteinen sekä ihmisille että luonnolle.
 
[[Sokrates|Sokrateen]], [[Platon]]in ja [[Aristoteles|Aristoteleen]] aikana kreikan kielen sanaa ''logos'', käytettiin kuvaamaan inhimillistä [[järki|järjenkäyttöä]]. Platonin mukaan todellisuus voidaan ymmärtää järjen avulla. Tämän vuoksi todellisuus on myös järjestynyt järjen periaatteiden mukaisesti.
 
[[Stoalaisuus|Stoalaiset]] (n. 300 eaa.) filosofit seurasivat tulkinnassaan Herakleitosta. Stoalaiset korostivat sanan asemaa kaikkeutta järjestävänä periaatteena ja samaistivat sen toisinaan jumalaan. Kyseessä oli rationaalinen jumalallinen voima ja järjen periaate (''[[nous]]''). Se ohjasi luontoa, ja sen mukaan ihmisen tuli elää elämänsä. Tässä jumalallisen periaatteen merkityksessä sana ymmärretään myös [[teosofia]]n ja [[ruusuristi]]läisyyden käsitteistössä.
 
== Logos kristinuskossa ==
 
Logos-käsite on erityisen merkittävä kristillisessä [[teologia]]ssa, jossa se tarkoittaa [[Jeesus]]ta Jumalan kosmoksen luomisessa ja järjestämisessä sekä pelastushistoriassa aktiivisena persoonana. Tämä merkitys ilmenee selvästi Johanneksen evankeliumissa, jossa Kristus yhdistetään Jumalan Sanaan (Logokseen)<ref>"{{Verkkoviite | Nimeke=Logos." | Julkaisu=Britannica Concise Encyclopedia. | Julkaisija=Encyclopædia Britannica, Inc., | Ajankohta=2006. | Selite=Answers.com 12| FebViitattu=12. 20082.2008 | Osoite=http://www.answers.com/topic/logos}}</ref>:
{{sitaatti|1. Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. 2. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. 3. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä..14. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.|Joh. 1. 1-3, 14}}
 
 
== Lähteet ==
 
<references/>
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
* {{CathEnc | Id=09328a | Nimeke=The Logos | Tekijä=Lebreton, Jules}}
 
[[Luokka:Antiikin filosofia]]
69 000

muokkausta