Avaa päävalikko

Muutokset

1 143 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Aurinkokunnan tulevaisuus''' ulottuu nykyhetkestä siihen tarkemmin määrittelemättömään aikaan, jolloin Aurinkokunta lakkaa olemasta. Auringon energiavarat loppuvat noin viiden miljardin vuoden päästä, mutta Aurinkoa kiertävistä kappaleista osa saattaa säilyä hyvinkin kauan tämän jälkeen.
 
Tähtitieteilijät arvioivat, että Aurinkokunta tulee kiertoratojensa puolesta säilymään lähes järkkymättömänä kymmeniä miljardeja vuosia. Kyseessä on kuitenkin kaaosteorian piiriin kuuluva asia, joten harvinaistenkin tapahtumien todennäköisyys kasvaa pitkällä aikavälillä. Siten esimerkiksi todennäköisyys, että toinen tähti ohittaa Auringon tarpeeksi läheltä ja irrottaa planeetan Aurinkoa kiertävältä radalta, kasvaa biljoonien vuosien kuluessa lähelle yhtä.
 
== Kiertoratojen stabiilius pitkällä aikavälillä ==
== Auringon kehitys ==
 
Aurinko tulee ajan mittaan hitaasti kirkkaammaksi ja kuumemmaksi, jolloin Maan pintalämpötila nousee. Miljardin vuoden kuluttua auringon kirkkaus on kasvanut 10 prosenttia nykyisestä. Tämä tulee aiheuttamaan karkaavan kasvihuoneilmiön, jolloin Maa muuttuu elinkelvottomaksi. Alkaa karkaava kasvihuoneilmiö. Maan meret höyrystyvät ja vesihöyry hajoaa vedyksi ja hapeksi. Vetyatomit karkaavat avaruuteen happiatomien jäädessä ilmakehään. Ilmanpaine ja pintalämpötila kasvavat samoihin lukemiin kuin Venuksella.
 
Marsissa ikirouta sulaa ja olosuhteet ovat ehkä jossakin vaiheessa otolliset elämälle. Samoin jättiläisplaneettojen kuissa pintalämpötila saattaa nousta lukemiin, joissa jonkinlainen elämä pystyisi selviytymään.
 
== Linnunradan ja Andromedan sulautuminen ==
 
Maailmankaikkeuden laajenemisen seurauksena galaksit ja galaksijoukot liikkuvat enimmäkseen erilleen toisistaan. Riittävän lähellä toisiaan olevien galaksien kohdalla painovoima kuitenkin voittaa yleisen laajenemisen ja saa galaksit liikkumaan toisiaan kohti. Linnunrataa lähinnä oleva toinen suuri galaksi M31 eli Andromedan galaksi liikkuu meitä kohti noin 250 kilometrin sekuntinopeudella. Galaksit törmäävät toisiinsa kolmen vuosimiljardin kuluttua.
 
Koska tähdet sijaitsevat keskimäärin useiden valovuosien päässä toisistaan, todennäköisyys, että yksittäiset tähdet törmäävät toisiinsa, on kuitenkin hyvin pieni. Galaksien törmäys, jonka nopeus on kymmenesosa valonnopeudesta, tulee heittämään osan tähdistä galaksienväliseen avaruuteen. Lopputuloksena sulautumisesta on elliptinen galaksi, jolla ei ole spiraalihaaroja.
 
== Aurinkokunnan aikaskaala ==
! rowspan=2 | Tähtienvälinen pilvi
| Miljardeja vuosia ennen aurinkokunnan muodostumista
| Aiemmat tähtisukupolvet elävät ja kuolevat, mistä jää tähtienväliseen avaruuteen kaasua ja pölyä, joista Aurinkokunta alkaa muodostua.
 
muodostua.
|-
|-bgcolor=#FFFFFF
| ~5{{e|7}} vuotta ennen aurinkokunnan syntyä
| Jos Aurinko muodostui [[Orionin kaasusumu]]n kaltaisella alueella, massiivisimmat tähdet muodostuvat,kuolevat elävät,ja räjähtävät supernovina. Tämä ehkä laukaisee Aurinkokunnan tiivistymisen.
 
kuolevat ja räjähtävät supernovina. Tämä ehkä laukaisee Aurinkokunnan tiivistymisen.
|-bgcolor=#E0FFFF
! rowspan=4 | Auringon muodostuminen
|-bgcolor=#FFFF00
| 5–6{{e|8}} vuotta
| Jupiterin ja Saturnuksen kiertoratojen resonanssin vaikutuksesta Neptunus siirtyy ulommas Kuiperin vyöhykkeen sisäreunalle. Sisempänä aurinkokunnassa valtavaa komeetta- ja meteoripommitusta.
 
sisäreunalle. Sisempänä aurinkokunnassa valtavaa komeetta- ja meteoripommitusta.
|-bgcolor=#FFFF00
|-
|-bgcolor=#FFFF00
| 6{{e|9}} vuotta
| Auringon [[elokehä]] siirtyy Maan radan ulkopuolelle, mahdollisesti Marsin kohdalle. Maasta tulee liian kuuma elämälle.
|-
|-bgcolor=#FFFF00
|-
| 10<sup>15</sup>&nbsp;vuotta
| Aurinko jäähtyy lämpötilaan 5 Kelviniä. Ohikulkevien tähtien painovoima on irrottanut jäljellejääneet kuolleet planeetat radoiltaan. Aurinkokunta on lakannut olemasta.
|}
 
Rekisteröitymätön käyttäjä