Ero sivun ”Polyfonia” versioiden välillä

'''Polyfoniseksi''' sanotaan moniäänistä [[musiikki]]a, jossa vähintään kaksi eri äänistä on itsenäisiä sekä rytminsä että melodiansa suhteen <ref>Linnala, Eino. 1968. Itsenäisyys on kuitenkin käsitettävä suhteellisena, koska imitointi eli jäljittely on yksi tyylin keskeisiä keinovaroja. Yleinen musiikkioppi 1. Jyväskylä: Gummerus. S. 274.</ref>, eikä niitä voida selkeästi jakaa [[melodia]]ääneen ja sitä säestäviin ääniin. Polyfonian vastakohta on [[homofonia]]. Katso myös [[kontrapunkti]].

 

 

<references />