Ero sivun ”Triptyykki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p w
Rivi 8:
==Triptyykin historia==
 
Keskiajalla oli yleistä pitää kirkossa [[Pyhäinjäännös|pyhäinjäännöksiä]]. Jos kirkossa oli muita kirkkoja vähäisempi pyhäinjäännös, haluttiin korvikkeeksi tehdä alttarin takareunasta kohoava kaunis maalaus, [[retaabeli]]. Se edellytti että samaan aikaan tapahtui muutos alttarin paikassa. Aiemmin alttari saattoi sijaita keskellä kirkon [[keskilaivalaiva (arkkitehtuuri)|keskilaivaa]]a tai keskilaivan ja kirkon itäpäässä olevan puoliympyränmuotoisen [[apsis|apsiksen]] välissä. Alttari siirrettiin lähelle kirkon itäseinää, jolloin sen takana oli oiva paikka [[hartauskuva|hartauskuville]]. Seinämien koko kasvoi vähitellen ja niiden kehyksiin alettiin liittää veistoksia. Maalausten näyttävyyttä lisättiin kiinnittämällä sivuille pienemmät maalaukset. Tällaista kolmesta osasta koostuvaa maalausta kutsutaan triptyykiksi.
 
Tyypillisen triptyykin keskiosana on kiinteä kehystetty maalaus. Keskiosan molemmille sivuille on saranoitu maalaus, joka kehyksineen on yhtä korkea kuin keskiosa, mutta jonka leveys on vain puolet keskiosan leveydestä. Maalausten muota on suorakulmainen keskiosan ollessa usein muodoltaan lähes neliömäinen. [[laitakuva|Laita-]] eli [[siipikuva]]t voidaan kääntää keskiosan päälle. Näin maalaukset saadaan suojaan ja voidaan säädellä sitä milloin kuvia voidaan uskonnollisessa tilaisuudessa katsella.