Kirkon sisustuksen vanhinta esineistöä on [[saarnatuoli]]. Sen rakensi [[1600-luku|1600-luvun]] lopulla [[puuseppä]] ja kuvanveistäjä ''Mikael Sigfridson Balt''. Saarnatuolin katoksen veistosryhmä lienee sotasaalista [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisesta sodasta]] Saksasta. Sen keskellä seisoo Vapahtaja kädessään voitonlippu ja maapallo, molemmilla puolillaan valkopukuiset enkelit[[enkeli]]t. Katoksessa riippuu kyyhkynen, [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]] symboli.
===Maalaukset===
Kirkon maalauksista arvokkaimpina pidetään [[vihantiVihanti|Vihannissa]]laissyntyisensyntyneen kirkkomaalari [[Emanuel Granberg]]in vuosina [[1773]]- [[1775]] maalaamia kuvia. Vuoden [[1839]] korjausten yhteydessä osa niistä tuhoutui. Jäljellä ovat [[sakaristo]]n seinillä ja [[lehteri]]n kaiteen maalaukset. Sakariston maalaukset kuvasommitelmat ovat kirkkosalin ovesta sisään tultaessa vasemmalta oikealle: [[Jeesus]] [[Emmaus|Emmauksen]] tiellä, Jeesus Martan ja Marian[[Neitsyt Maria]]n kodissa, [[Samuel]] voitelee Saulin[[Saul]]in kuninkaaksi, maalaus, jonka keskellä on enkelin päitä ja keskellä hepreankielinen nimi Jahve, Jeesus Getsemanessa[[Getsemane]]ssa, [[Pietari (apostoli|Peitari]] kieltää Jeesuksen, syntinen nainen voitelee Jeesuksen jalat, Tuhlaajapoika sikopaimenena sekä oven päällä Hyvä paimen. Lehterin kaiteessa vasemmalta oikealle on maalattu [[profeetta|profeetat]] [[Hesekiel]], [[Jesaja]], [[Jeremia]] ja [[Daniel]]. Kirkon oikealla seinällä on Jaakob Wallinin vuonna 1837 maalaama Ristiltäotto. Kirkon [[alttaritaulu]] on Emanuel Granbergin vuonna [[1778]] öljyvärillä kankaalle maalaama [[Mooses]] ja vaskikäärme.
