Ero sivun ”Palais-Royal” versioiden välillä

 

==Historia==

Palatsin rakensi arkkitehti Jacques Lemercier [[kardinaali Richelieu]]n pyynnöstä. Rakennustyöt alkoivat vuonna [[1624]]. Rakennuksen paikka vastaa suunnilleen aiemmin paikalla sijainneen Rambouillet’n palatsin aluetta. Alkuvaiheessa Palais-Royalea kutsuttiin Kardinaalin palatsiksi.

Kardinaali Richelieu oli usein nähty vieras Rambouillet’n markiisittaren loistavassa salongissa, jota hän linnassaan piti.

 

Testamentissaan kardinaali Richelieu jätti rakennuksen Ranskan kuningas [[Ludvig XIII (Ranska)|Ludvig XIII:lle]]. Vuodesta [[1643]] lähtien, Ludvig XIII:n kuoleman jälkeen, sijaishallitsija ja leskikuningatar Anne Itävaltalainen ja hänen poikansa, nuori [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV]], kuten myös [[kardinaali Mazarin]] poistuivat Louvresta asuakseen tässä palatsissa. Tältä ajalta on peräisin rakennuksen kutsuminen ”Palais-Royaleksi”. Vuonna [[1648]] pariisilaiset valtasivat palatsin varmistuakseen, että nuori Ludvig XIV ja hänen äitinsä eivät olisi paenneet rakennuksesta.

 

Vuonna [[1661]] Ludvig XIV asettuu asumaan uudelleen Louvereen, ja hänen nuorempi veljensä Filip, jota kutsutaan arvolla Monsieur, saa palatsin apanage-läänityksenä. Vuonna [[1692]] Orléansin herttua Filip II perii palatsin. Seuraavan vuosisadan alussa sijaishallitsija Orléansin herttua Filip III asuu palatsissa ja viettää siellä jokseenkin iloista ja rattoisaa elämää.

 

[[Image:PalaysRoyal Hof1.JPG|thumb|300px|left|Les propylées (à droite) et la galerie de Valois (à gauche).]]

[[Ranskan suuri vallankumous|Vallankumouksen]] aattona palatsi kuului Orléansin herttua Filip IV:lle, josta myöhemmin tuli kuningas [[Ludvig-Filip I (Ranska)|Filip tasa-arvoinen]]. Hän jälleenrakensi palatsin vuonna [[1773]] tapahtuneen tulipalon jäljiltä. Hän loi palatsista pariisilaisten suosiman tapahtumapaikan, johon hän sijoitti, kauppoja, [[teatteri|teattereita]], kahviloita, [[puisto]]n jne. Tällöin palatsia alettiin nimittää kauppiaspalatsiksi ja Orléansin Filipiä Pariisin porvareiden johtajaksi (''prévot des marchands'').

Vuonna [[1793]] palatsi siirtyi valtion omaisuudeksi.

 

Ranskassa (18 brumaire, vuonna VIII) [[9. marraskuuta]] [[1799]] tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen Palais-Royale määrättiin Tribunat’n toimipaikaksi. Kyseessä oli uuden perustuslain mukaisesta valtioelimestä, jonka tehtävänä oli keskustella lakialoitteista ja sen päätökset olivat vain neuvoantavia.

 

Palatsi palautettiin Orléansin herttuoiden perheelle vuonna [[1814]] ja tässä käytössä se toimi aina vuoteen [[1848]] saakka. Jo [[24. joulukuuta]] [[1914]] Pierre-François-Léonard Fontaine nimitettiin Orléansin herttuan arkkitehdiksi. Hän teetti rakennukseen, sen käytön kannalta tarvittavat muutokset (Orléansin galleria ja suuri portaikko jne.) Restauraation ja Heinäkuun monarkian aikana. Palatsi ryöstettiin Heinäkuun monarkian kaataneiden toimesta [[22. helmikuuta]] [[1848]].

 

Vuonna [[1871]] palatsi tuhottiin. Se restauroitiin pari vuotta myöhemmin, jotta sinne voisi sijoittua valtioneuvosto (''Conseil s’État'').