Ero sivun ”Aateli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 38:
Tilanne jatkui Ruotsissa aina 1400-luvulle, jolloin Sten Sture vanhempi ja seuraajat alkoivet jakaa ''"nimityskirjeitä".'' Silloin syntyi ''"kirje- tai diplomaattiaateli"'' sekä ''"virka-aateli",'' jolloin kuningas kirjeellä nimitti jonkun aateliseksi, yleensä jonkun palvelun johdosta. Siksi syntyi ''"Uradel"'' ja ''"diplomatadel",'' jotka kilpailivat toistaan vastaan. Maunu Ladonlukko määrääsi 1280 ''"joka kuninkaalle antaa nsuvoja, hän saakoon enemmän kunniaa"'' ja näin syntyi aatelisto.
Kustaa Adolfin aikana perustettiin Ruotsin Ritarihuone, joka yhdisti aateliset 1626. Tarkoitus oli, että vanhimmat suvut saisivat pienimmät numerot Ritarihuoheessa, mutta riitojen takia alkupää arvottiin. Kuningarar Kristiinan aikana tuli ruostiin uusia sukuja valtava määrä, sekä kotimaasta että liitetyiltä alueilta. Kuningas Kaarle XI
[[Ruotsi]]ssa ja Suomessa aatelissääty alkoi muodostua kuningas [[Maunu Ladonlukko|Maunu Ladonlukon]] antamasta [[Alsnön sääntö|Alsnön säännöstä]] ([[1279]]/80), joka myönsi [[vero]]vapauden niille, jotka suoritivat ratsupalvelusta. Näitä nimitettiin vapaamiehiksi, [[rälssi]]miehiksi (frälsemän). 1500-luvulta lähtien rälssiaseman sai pitää perintönä sekin, joka ei kyennyt suorittamaan ratsupalvelusta. Käsite "aateli" tuli Ruotsissa käyttöön 1500-luvun kuluessa. [[Eerik XIV]] perusti [[kreivi]]n ja [[vapaaherra]]n aatelisarvot [[1561]]. Aatelisto suuria etuoikeuksia varsinkin maanomistukseen ja virkoihin nähden, ja siitä tuli vaikutusvaltaisin sääty [[valtiopäivät|valtiopäivillä]]. [[Kustaa II Aadolf]] perusti vuonna 1625 [[ritarihuone]]en, joka yhdisti aatelissäädyn järjestäytyneeksi kollektiiviksi ja antoi [[1626]] ritarihuonejärjestyksen. Valtiosäätynä aatelisto oli Ruotsissa vuoteen [[1866]]. Viimeinen Ruotsissa aateloitu henkilö oli tutkimusmatkailija [[Sven Hedin]] vuonna [[1902]].
| |||