Ero sivun ”Maxim m/1910” versioiden välillä

15 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
[[Image:Maxim Maschinengewehr 1910.jpg|thumb|Maxim m/1910 Sokolov -jalustalla]]
'''[[Maxim-konekivääri|Maxim]] m/1910''' ({{k-ru|7,62 станковый пулеметпулемёт системы Максима образца 1910 года}}, ''PylemjotPulemjot MaximaMaksima obrazetsobraztsa 1910 goda'') oli Venäjän keisarillisen armeijan parannettu versio Maxim m/1905 -[[konekivääri]]stä. Sen kehitys alkoi [[Venäjän-Japanin sota|Venäjän JapaninVenäjän–Japanin sodan]] tappion jälkeen Venäjällä.
 
== Historia ==
 
[[Hiram Maxim]] kävi esittelemässä keksintöään Venäjällä vuonna [[1887]], mutta laihoin tuloksin. Ainoastaan 12 konekivääriä tilattiin Keisarilliselle laivastolle. Vasta vuosia myöhemmin (lähteestä riippuen [[1895]], [[1899]] tai [[1901]]) Venäjän keisarillinen armeija tilasi ensimmäiset konekiväärit brittiläiseltä Maxim-Nordenfelt- ja saksalaiselta DWM-asetehtaalta (Deutsche Waffen- und Munitionsfabrik) -asetehtaalta.
 
Aseita käytettiin [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän-Japanin sodassa]] vuosina [[1904]] - [[1905]]. Tulan asetehdas aloitti Maximien valmistuksen Venäjällä vuonna 1905.
 
Maxim m/1905 oli yleensä asennettu suuripyöräiselle, useimmiten suurella teräskilvellä varustelulle jalustalle. Osa aseen osista oli pronssisia, suurimpana ja painavimpana piipun jäähdytysvaippa. Suuripyöräinen jalusta osoittautui käytössä hankalaksi, ja itse konekivääri tarpeettoman painavaksi, mikä johti Maxim m/1910 -malliin.
Maxim m/1910:ssä miltei kaikki m/1905:n pronssiosat vaihdettiin teräksisiin ja aseen massa keveni yli neljä kiloa. Siirtyminen valmistuksessa vanhasta mallista uuteen tapahtui kuitenkin vähitellen, ratkaisevina tuntomerkkeinä m/1910:lle pidetään uusittua lukkomekanismia ja piippuun lisättyä suujarrua.
 
Maxim m/1910 on yleensä varustettu venäläisen eversti AlexanderAleksandr A. Sokolovin suunnittelemalla, Vickers-Maximin prototyyppiin perustuvalla pienipyöräisellä jalustalla. Vuonna 1915 käyttöön otettiin myös Sokolov -jalustaa muistuttava, kevyempi Koleshnikov -jalusta, mutta sitä valmistettiin vain pieni erä.
 
Vuodesta 1931 käyttöön otettiin M/31 (Vladimirov) yleisjalusta, jota voitiin käyttää myös ilmatorjuntajalustana, mutta sitäkin valmistettiin suhteellisen vähän.
==Käyttö Suomessa==
 
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] seurauksena Suomen perustettavalle armeijalle oli jäänyt yhteensä noin 600 m/1905:ä ja m/1910:ä venäläisiltä joukoilta ja [[Suomen kansanvaltuuskunta|kansanvaltuuskunnalta]]. Suomen armeijan niille antama nimike oli m/09, myös Sokolov -jalustalle annettiin sama nimike, joten m/1905 tai m/1910 Sokolov -jalustalla oli nimikkeeltään konekivääri M/09-09.
 
1920-luvulla m/1910:ä hankittiin vielä satoja lisää. Suurimmat erä olivat [[Puola]]sta vuonna [[1924]] ostetut 405 ja [[Italia]]sta vuonna [[1926]] ostetut 100 konekivääriä.
 
Lisäksi [[talvisota|talvisodan]] aikaan saatiin tuhat Maximia sotasaaliina [[puna-armeija]]lta.
== Tekniset tiedot (m/1905) ==
 
*Kaliiperi: 7,62 mm x× 54 R
*Pituus: 1 110 mm
*Piipun pituus: 72 cm
*Paino: 28,25 kg
*Syöttotapa: 250 patruunan kangasvyö
*Tulinopeus: 500 - 600500–600 l/min
*Jalusta: suuripyöräinen jalusta, noin 170 kg
 
== Tekniset tiedot (m/1910) ==
 
*Kaliiperi: 7,62 mm x× 54 R
*Pituus: 1 110 mm
*Piipun pituus: 72 cm
*Paino: 24 kg
*Syöttotapa: 250 patruunan kangasvyö, myös 200 patruunan katkeamaton metallivyö
*Tulinopeus: 520 - 580520–580 l/min
*Jalusta: Sokolov -jalusta, noin 36 kg
 
== Lähde ==
28 543

muokkausta