Ero sivun ”Olavi Paavolainen” versioiden välillä

15 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
typofiksejä
(typofiksi)
(typofiksejä)
=== Lapsuus ja nuoruus ===
 
Olavi Paavolainen syntyi [[Karjala]]n Kivennavalla 17. syyskuuta 1903 keskiluokkaiseen perheeseen. Olavin isä, Pietari Paavolainen jota myös Pekaksi kutsuttiin oli lakimies ja kansanedustaja. Paavolaisen äidin nimi oli Alice Laura (os. Löfgrén) Paavolainen. Paavolaisella oli balttialaistabaltialaista, ruotsalaista ja karjalaista sukujuurta, mutta erityisen voimakkaasti hänen karjalainen taustansa on vaikuttanut hänen tuotantoonsa.<ref>Jaakko Paavolainen 1991, s. 15.</ref>
Koska hänen isänsä oli varatuomari ja kansanedustaja, Paavolainen asui myös Helsingissä, vaikka piti todellisena kotinaan Kivennavan Vienolaa, jossa hän asui todellisuudessa vain kesäisin. Vienola oli Paavolaiselle pakopaikka Helsingin melskeestä, vaikka hän tunsikin ajoittain olonsa syrjäiseksi siellä. Helsinki ja Kivennapa loivat yhdessä tälle taiteilijasielulle otollisen ja tasapainoisen ympäristön.
Olavi aloitti runojen kirjoittamisen jo 12-vuotiaana (<ref>Kurjensaari 1975, s. 12)</ref>.
Kansakoulun Olavi aloitti 1909, mutta siirtyi oppikouluun [[Viipuri]]in 1910. Olavi osasi epäilemättä jo lukea ennen kouluun menemistään.<ref>Jaakko Paavolainen 1991, s. 21</ref>
 
Opiskelu Viipurissa jäi tosin varsin lyhyeksi ja Paavolaiset muuttivatkin Helsinkiin jossa Olavi jatkoi oppikoulua. Muutoin syynä oli toinen sortokausi eli tsaari [[Nikolai II]]:n venäläistämispolitiikka, joka heijastui voimakkaimmin Karjalassa. Pekka Paavolaisen toimet venäläistämispolitiikkaa vastaan saivat aikaan sen, että tämä valittiin eduskuntaan nuorsuomalaisten edustajana, jokamikä myös osaltaan pakotti perheen muuttamaan Helsinkiin.<ref>Jaakko Paavolainen 1991, s. 25.</ref>
 
Sisällissodan Paavolaiset viettivät Kivennavalla, mutta palasivat heti sen päättymisen jälkeen takaisin Helsinkiin jolloin Olavi aloitti kuudennen luokan. Vuonna 1919 nuoreen 16-vuotiaaseen Olaviin iski kirjallinen luomisvimma ja saman vuoden kesän aikana syntyikin 400 runoa Paavolaisen omien sanojen mukaan. Saman vuoden toukokuussa Olavi oli päättänyt kääntyä katoliseen uskoon, joka oli ehkäpä Olavin omintakeinen tapa osoittaa teini-ikänsä kapinointia. 1919 elokuussa Olavi jätti ensimmäisen runokokoelmansa, ”Palava sydän”, Otavalle nimellä Marja Oulanko.<ref>Jaakko Paavolainen 1991, sss. 31–32.</ref>
”Palava sydän” kuitenkin lähetettiin myöhemmin takaisin hylättynä.<ref>Jaakko Paavolainen 1991, s. 46</ref> Olavin viimeinen lukuvuosi meni keskinkertaisesti vaikka poissaolojen määrä olikin luokan suurin ja hän suorittikin ylioppilastutkintonsa yleisarvosanalla cum laude. Vaikka Olavi kovasti puhuikin ja haaveili upseerinurasta, hän silti ilmoittautui yliopistoon syksyllä 1921 opiskelemaan estetiikkaa jolloin alkoi myös muotoutuminen runoilija-boheemiksi.<ref>Jaakko Paavolainen 1991, sss. 40–44.</ref>
 
=== Tulenkantajien muotoutuminen ===
Rekisteröitymätön käyttäjä