Ero sivun ”Transuraani” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: lmo:Element trans-uranich |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Sanaa synteettinen käytettäneen vain yhdisteistä, ei ydinreaktioilla keinotekoisesti valmistetuista alkuaineista. |
||
Rivi 1:
'''Transuraani''' (transuranium-element) tarkoittaa radioaktiivisia [[alkuaine]]ita, joiden [[järjestysluku]] on suurempi kuin [[uraani]]lla (No. 92).
Vielä 1940-luvun alussa oli vallitseva käsitys, että alkuaineita on vain 92 ja että uraanilla oli suurin järjestysluku, mikä millään alkuaineella voi olla. [[Ydinreaktori|Ydinreaktoreilla]] onnistuttiin kuitenkin keinotekoisesti valmistamaan alkuaineita, joiden järjestysluku on tätä suurempi, siis transuraaneja. Kaikki [[aktinoidi]]ryhmän transuraanit löydettiin
Transuraanisia alkuaineita on tutkittu paljon [[Lawrence Berkeley National Laboratory]]'ssa [[Kalifornia]]ssa ja [[Joint Institute for Nuclear Research]]'ssa [[Dubna]]ssa [[Venäjä]]llä; tutkijat molemmissa keskuksissa ovat jakaneet toisilleen riippumatonta tutkimustietoa [[rutherfordium]]ista, [[dubnium]]ista ja [[seaborgium]]ista, jotka olivat kolme ensimmäistä [[transaktinoidi]]sta alkuainetta. [[Saksa]]lainen tutkimusryhmä [[Institute for Heavy Ion Research]]'ssa [[Darmstadt]]'ssa löysi [[bohrium]]in, [[hassium]]in, [[meitnerium]]in, [[darmstadtium]]in, [[röntgenium]]in ja [[ununbium]]in. Dubnan laboratoriossa Venäjällä Berkeleyn keskuksen avustuksella ja toimien yhteistyönä kalifornialaisen [[Lawrence Livermore National Laboratory]]'n kanssa kehitettiin [[ununtrium]] (alkuaine nro 113) ja [[ununpentium]] (alkuaine nro 115).
Rivi 7:
Berkeley'n tutkimusryhmä onnistui vielä valmistamaan [[ununheksium]]in (alkuaine nro 116) sekä [[ununoktium]]in (alkuaine nro 118), mutta myöhemmin tieto ununoktiumin valmistamisesta kyseenalaistettiin, koska muut laboratoriot eivät onnistuneet uudelleenvalmistamaan sitä. Kuitenkin ununheksiumia on onnistuttu valmistamaan Berkeleyn jälkeen muissa laboratorioissa.
Transuraanisia alkuaineita fermiumiin (nro 100) saakka valmistetaan siten, että ytimet sieppaavat neutroneja, jotka sitten [[beetahajoaminen|beetahajoamisen]] seurauksena muuttuvat protoneiksi kasvattaen ytimen järjestyslukua. Transfermium-alkuaineita (järjestysluku > 100) valmistetaan pommittamalla transuraanikohteita kevyillä hiukkasilla. Viime aikoina keinotekoisten alkuaineiden valmistamisessa on käytetty myös keskikokoisten alkuaineiden ytimien pommittamista muihin keskikokoisiin alkuaineisiin
Transuraanisten alkuaineiden kaikki isotoopit ovat [[radioaktiivisuus|radioaktiivisia]], koska niiden raskaat ytimet ovat epävakaita, ja transaktinoideilla, yliraskailla alkuaineilla, on erityisen lyhyt [[puoliintumisaika]]. Kuitenkin ytimien rakennetta koskevien teorioiden perusteella fyysikot ovat ennustaneet, että tietyillä [[transaktinoidi|tranaktinoideilla]] saattaa olla suhteellisen vakaita isotooppeja. Esimerkiksi alkuaineen 114 isotoopin 298 (ytimessä 114 [[protoni]]a ja 184 [[neutroni]]a) pitäisi olla erittäin vakaa ja muistuttaa [[lyijy]]ä kemiallisilta ominaisuuksiltaan. Kuitenkin ne kolme alkuaineen 114 eri [[isotooppi]]a,
==Katso myös==
| |||