Ero sivun ”Frans G. Bengtsson” versioiden välillä

84 merkkiä lisätty ,  16 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (+en +sv)
Bengtsson palasi Lundiin ja jatkoi vilkkaan seuraelämän viettämistä ottaen trubaduurin roolin. Yleisö ja kriitikot suhtautuivat kuitenkin melko nuivasti Bengtssonin runouteen, joka seurasi klassisia tyyli-ihanteita. Taloudellisesti Bengtssonilla ei mennyt hyvin, mutta hän sai sentään hiukan rahaa kääntämällä ruotsiksi maailmankirjallisuuden klassikoita. Vuonna [[1929]] Bengtsson vaihtoi runouden esseeseen ja julkaisi esseekokoelman ''Litteratörer och militärer''. Sitä ja muita esseekokoelmia myytiin lajiinsa nähden hyvin, ja ne antoivat hänelle kohtuullisen toimeentulon.
 
Vuonna [[1930]] Bengtsson valmistui filosofian lisensiaatiksi. Hän alkoi sitten kirjoittaa historiaa ja julkaisi Ruotsin kuningas [[Kaarle XII]]:sta kertovan kaksiosaisen teoksen ''Karl XII:s levnad'' vuosina 1935–36. Vaikka teos oli periaatteessa elämäkerta, se muistutti paljon romaania, mistä Bengtssonia kritisoitiinarvosteltiin. Kaikki eivät pitäneet siitäkään, että myös kuninkaan heikkouksia käsiteltiin avoimesti.
 
Naimisiin Bengtsson meni vuonna [[1939]] Gerda Finemanin kanssa, joka työskenteli Norstedtin kustantamossa. He muuttivat Bengtssonin lapsuudentilalle. Vuonna [[1941]] Bengtsson julkaisi historiallisen viikinkiromaanin ''Röde Orm'' (suom. ''[[Orm Punainen]]''). Kirjasta tuli Ruotsissa valtava menestys, vaikka kriitikot eivät olleet yhtä innokkaita kuin suuri yleisö, koska teos yli tyyliltään saaganomainen eikä modernistinen. Teos käännettiin maailmansodasta huolimatta useille kielille. Sen jatko-osa ''Röde Orm hemma och i österled'' (suom. ''Orm Punainen kotona ja idän retkillä'') ilmestyi vuonna [[1945]].
 
Bengtsson kirjoitti vielä useita teoksia ennen kuolemaansa, mm. muistelmateoksensa ''Den lustgård som jag minns''. Teokset eivät kuitenkaan yltäneet enää ''RödeOrm OrminPunaisen'' tasolle suosiossaan. Teosten sävy oli yleisesti synkkä, mikä ilmeisesti johtui osittain Bengtssonin omaksumasta [[schopenhauerilainen pessimismi|schopenhauerilaisesta pessimismistä]] ja osittain ruumiinvoimat vieneistä sairauksista. Bengtsson kuoli lopulta kotitilallaan vuonna [[1954]]. Hänet haudattiin [[Länsi-Göötanmaa]]lle.
 
== Bengtssonin teokset ==
 
=== Suomennetut teokset ===
 
* Orm Punainen (Otava 1942) (Röde Orm, 1941)
* ''Orm Punainen kotona ja idän retkillä (Otava 19461942) (''Röde Orm hemma och i österled'', 19461941)
* ''Orm Punainen kotona ja idän retkillä'' (Otava 1946) (''Röde Orm hemma och i österled'', 1946)
 
=== Suomentamattomia teoksia ===
 
* ''Breven till Tristan'' (1985)
* ''De långhåriga merovingerna'' (1933)
* ''Den lustgård som jag minns'' (1955)
* ''Dikter'' (1950)
* Folk som sjöng, och andra essäer (1955)
* Fyra''Folk textersom om livsjöng, och läsningandra essäer'' (19911955)
* ''Fyra texter om liv och läsning'' (1991)
* För nöjes skull (1947)
* Inför''För kvinnannöjes ställdskull'' (19641947)
* ''Inför kvinnan ställd'' (1964)
* ''Karl XII:s levnad'' (1935–36)
* Konsten att läsa (1960)
* Legenden''Konsten omatt Babelläsa'' (19251960)
* ''Legenden om Babel'' (1925)
* ''Litteratörer och militärer'' (1929)
* ''Lycklig resa'' (1960)
* ''Samlade skrifter'' (1950–55)
* ''Silversköldarna (1931)
* ''Sällskap för en eremit (1939)
* ''Tankar i gröngräset (1953)
* ''Tärningskast (1923)
* ''Äreräddning för Campeadoren (1986)
 
== Linkkejä ==
 
* [http://members.tripod.com/mariasund/ Frans G. Bengtsson -kotisivu], Maria Sundin kirjoittama tietopaketti kirjailijasta (ruotsiksi)
* [http://www.uta.fi/~lisika/asia/bengtsson.html Kynäilijöitä, sotilaita, lohikäärmelaivoja], kattava artikkeli Frans G. Bengtssonista
343

muokkausta