Ero sivun ”Hofburg” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  12 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti lisäsi: eo:Hofburg)
Hofburgin alkuna oli 1200-luvulla rakennettu linnoitus, jonka teettivät joko Itävallan viimeiset [[Babenberg-suku|Babenberg-hallitsijat]] tai maata lyhyen aikaa hallinnut [[Böömi]]n kuningas Ottokar II. Itävallan ensimmäinen Habsburg-hallitsija Rudolf I, joka voitti Ottokar II:n taistelussa vuonna 1278, perusti hovinsa tähän uuteen linnoitukseen. Fredrik III laajennutti linnaa 1400-luvulla goottilaiseen tyyliin, ja tältä ajalta on peräisin Hofburgin vanhin säilynyt osa, goottilainen linnankappeli. Keisari Ferdinand I rakennutti 1500-luvulla linnan uudelleen renessanssityyliin. Tämä palatsi, jota kutsutaan nimellä ''Schweitzerhof'', muodostaa nykyisen Hofburgin ytimen.
 
1500-luvulla alueelle rakennettiin myös kaksi erillistä HabsaburgienHabsburgien omistamaa palatsia: ''Stallburg'' ja ''Amalienburg''. Nämä kolme palatsia kasvoivat seuraavien vuosisatojen kuluessa yhteen. 1660-luvulla, keisari Leopold I:n aikana, rakennettiin barokkityylinen ''Leopoldinischer Trakt'' ("Leopold-siipi") joka yhdisti Schweitzerhofin ja Amalienburgin. Keisari Kaarle VI:n hallituskaudella 1700-luvun alkupuolella linna sai hienoimmat barokkiosansa: keisarikunnan hallintokoneistoa varten rakennetun virastosiiven ''Reichskanzleitraktin'', keisarillisen kirjaston eli ''Hofbibliothekin'' sekä keisarillisen ratsastuskoulun ''Winterreitschulen'', joka yhdisti Schweitzerhofin ja Stallburgin.
 
Hofburg jatkoi paisumistaan myös seuraavina vuosisatoina. Viereinen ''Augustinerkirche'', augustiinolaisveljeskunnan keskiaikainen kirkko, liitettiin 1760-luvulla Hofburgiin ja muutettiin sen linnankirkoksi. Kun kirkon vieressä ollut arkkiherttua Albrechtin palatsi 1820-luvulla uudistettiin, myös se yhdistettiin Hofburgiin. 1890-luvulla entisen hoviteatterin tilalle nousi ''Michaelertrakt'', joka muodostaa Hofburgin vanhankaupungin puoleisen paraatijulkisivun veistoksineen ja kuparisine kupoleineen.
Rekisteröitymätön käyttäjä