'''Willa Cather''' ([[1873]] – [[1947]]) oli 8[[Yhdysvallat|amerikkalainenyhdysvaltalainen]] kirjailija. Hän syntyi [[Virginia]]ssa ja vietti varhaisen lapsuutensa perinteisen englantilaisen siirtomaakulttuurin keskellä. Kun Willa oli kahdeksanvuotias, hänen isänsä osti maata [[Nebraska]]sta ja perhe muutti Länteen, [[uudisasukas|uudisasukkaiden]] luvattuun maahan. Uudesta kotiseudusta, sen luonnosta ja ihmisistä, tuli Willa Catherin kirjallisuuden suurin innoituksen lähde. Hän kuvaa useissa teoksissaan preeriaa, ilmojen ja vuodenaikojen vaihtelua, ratsastusta tasangoilla ja rekiretkiä talvella, uudisasukkaiden yhteisöllisyyttä, vieraanvaraisuutta ja keskinäistä auttamista.
Catherin kotipaikkakunnalla ei ollut koulua, joten häntä opetettiin kotona. Tärkeimmällä sijalla opetuksessa oli [[latina]]. Kun WillaCarther meni myöhemmin lukioon, hänen perustietonsa olivat hyvin puutteellisia. Latinanopinnoissa hän oli paljon muita edellä, mutta muissa aineissa alkeistasolla. Cather suoritti tutkinnon [[Nebraskan yliopisto]]ssa ja työskenteli toimittajana [[pittsburg]]hilaisessa sanomalehdessä. Hänen toiveenaan oli kuitenkin tulla kirjailijaksi, ja niinpä hän muutti [[New York]]iin ja alkoi kirjoittaa novelleja lehtiin.
Koska Cather kirjoitti modernilla ja vauhdikkaalla 20-luvulla Lännestä ja menneistä ajoista, häntä kutsuttiin jopa ”nostalgiseksi vanhaksipiiaksi”. Hänen teostensa muuta sisältöä ja arvoa ei haluttu tunnustaa, ja hänen lahjojaan pidettiin rajallisina. Esimerkiksi ''[[Time]]''-lehti kirjoitti eräästä hänen romaanistaan, että se on tyypillinen preeriaidylli, jollaisen Cather hallitsee parhaiten.
