Ero sivun ”Gepidit” versioiden välillä

'''Gepidit''' olivat itägermaanista kieltä puhuva kansainvaellusajan heimo, jotkajosta olivattuli kuuluisa kuuluisiasen voitettuaanvoitettua [[hunnit]] heidännäiden johtajansajohtajan [[Attila]]n kuoleman jälkeen. Gepidien ensimmäiset asuinalueet olivat [[Veiksel]]-joen suulla.{{lähde}}

Gepidit mainittiin ensimmäistä kertaa vuoden 260 jaa. tienoilla, kun he osallistuivat [[Daakia]]n valloitukseen [[gootit|goottien]] liittolaisina. Heidän ensimmäinen kuninkaansa, [[Fastida]], laajensi gepidien vaikutusvaltaa hyökäten [[Burgundit|burgundien]] kimppuun, tuhoten heidät lähes täysin kolmannella vuosisadalla,200-luvulla. jonkaTämän jälkeen he pyysivät gooteilta heidän alueitaan, mutta gootit torjuivat heidät taistelussa. KutenGoottien gootit,tavoin gepidit käännytettiin [[Areiolaisuus|Areiolaiseenareiolaiseen kristinuskoon]].

Vuonna [[375]] gepidit joutuivat [[Hunnit|hunnien]] vallan alle [[gootit|ostrogootti]]-kuninkaidensa mukana. Heistä tuli hunnien suosimia vasalleja. Gepidit osallistuivat heidän kuninkaansa [[Ardarik]]in komennolla [[Katalaunien kenttäin taistelu]]un Galliassa, Seinejoen itäpuolella [[451]] hunnien liittolaisina, joita johti [[Attila]]. Hunnien hävittyä taistelun, gepidit ja monet muut hunnien alaiset kansat kääntyivät hunneja vastaan, kukistaenja kukistivat hunnitnämä vuonna [[454]] [[Nedao-joen taistelu]]ssa. Voiton jälkeen gepidit löysivät uuden kotimaan itselleen [[Karpaatit|Karpaateilta]].

Vuonna [[537]] gepidit asettuivat rikkaalle alueelle [[Belgrad]]enin ympärille. Vuonna [[546]] [[Bysantti|Bysantin valtakunta]] liittoutui [[Langobardit|langobardien]] kanssa, tarkoituksenaan ajaa gepidit pois seudulta. [[Astfeldin taistelu]]ssa gepidit kärsivät murskatappion, ja vuonna [[567]] langobardit olivat kukistaneet gepidit täysin.