Ero sivun ”Etnonationalismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Etnonationalismi''' on harvakseltaan käytetty ilmaisu, joka tarkoittaa vähemmistökansallisuuksien nationalismia. 1960-luvulta lähtien Euroopan maissa on yleistynyt se, että erilaiset, lähinnä kielen perusteella itsensä määrittelevät vähemmistöt korostavat omaa erillistä identiteettiään suhteessa valtaväestön perusteella määritettyyn [[kansallisvaltio]]n identiteettiin. Toisinaan etnonationalismiin liittyy sosiaalisia ja taloudellisia motiiveja. Vähemmistökansallisuuksien asuinalueet saattavat olla taloudellisesti taantuvia syrjäseutuja tai vähemmistökansallisuuksien edustajat kokevat tulevansa syrjityiksi aluepolitiikassa, työelämässä tai koulutuksessa. Joissakin tapauksessa motiivi voi olla päinvastainen: taloudellisesti kehittyneellä alueella (esim. Espanjan [[Katalonia]]) asuva vähemmistökansallisuus haluaa erottautua valtaväestöstä.
Suomessa etnonationalismia esiintyy lähinnä [[suomenruotsalaisuus|suomenruotsalaisten]] ja [[saamelaiset|saamelaisten]] keskuudessa. Muissa Euroopan maissa etnonationalismi on saanut kannatusta mm. Yhdistyneen kuningaskunnan kelttiläisillä alueilla, [[Ranska]]n kieli- tai murrevähemmistöjen keskuudessa (tunnetuimpina [[korsika]]laiset, [[baskit]] ja [[Bretagne]]n [[keltit]]), [[Espanja]]ssa ([[katalaanit]] ja baskit) jne. Euroopan maista monikansallisin on [[Venäjä]], jossa valtio on suhtautunut etnonationalistisiin liikkeisiin usein melko kylmäkiskoisesti. Etnonationalistisilla liikkeillä on joskus [[separatismi|separatistisia]] tavoitteita, mutta niiden päämääränä voi myös olla lähinnä oman kielen ja kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen. Monissa maissa etnonationalistinen separatismi ja kansallisvaltio ovat
Etnonationalismi on yleistä myös kehitysmaissa: kolmannen maailman valtiot ovat usein etnisesti hyvin heterogeenisiä.
[[Luokka:Kulttuurisosiologia]]
| |||