Avaa päävalikko

Muutokset

62 merkkiä poistettu ,  10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Valtion tiedoituslaitos (VTL)''' oli Suomessa [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] aikana toiminut tiedotus- ja [[sensuuri]]elin.
 
Valtion tiedoituslaitoksenVTL:n edeltäjä oli lokakuussa [[1939]] toimintansa aloittanut '''Valtioneuvoston tiedoituskeskus''', joka perustettiin "sodasta tai muusta poikkeuksellisesta tilanteesta johtuvia tiedoitus- ja julkaisutehtäviä varten". Laitos toimi valtioneuvoston kanslian alaisena. Jatkosodan alettua laitoksen tehtäviä laajennettiin [[sotatila]]lain ja [[tasavallan suojelulaki|tasavallan suojelulain]] nojalla ja sen nimi muutettiin.
 
Valtion tiedoituslaitos jakautui tiedotus- ja tarkastusjaostoihin. Tiedotusjaoston tehtävänä oli seurata tapahtumia ja mielialoja kotimaassa ja ulkomailla sekä kerätä ja toimittaa niistä tietoja hallitukselle, päämajalle ja muille viranomaisille. Tämän ohella tiedotusjaosto toimitti julkisuuteen tietoja hallituksen ja viranomaisten toimenpiteistä ja suunnitelmista sekä informoi yhteistyössä [[ulkoministeriö]]n kanssa ulkomaita Suomen sodan luonteesta ja kulusta. Tässä tarkoituksessa tiedotusjaosto ohjasi Yleisradion ja tietotoimistojen työskentelyä sekä johti ja valvoi valtioneuvoston käytössä olleiden tiedotus- ja [[propaganda]]elinten toimintaa.
VTL:n tarkastusjaoston tehtävänä oli ehkäistä sellaisten tietojen ja mielipiteiden leviäminen, jotka olisivat voineet vaikuttaa haitallisesti Suomen puolustukseen, sisäiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tai Suomen suhteisiin muihin valtioihin. Samoin tarkastusjaosto pyrki omalta osaltaan torjumaan [[vakoilu]]a ja paljastamaan vakoiluhankkeet.
 
Sensuuritehtäviä Valtion tiedoituslaitosVTL hoiti valvomalla sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja, radiota ja postilähetyksiä. Tätä varten maa jaettiin sensuuripiireihin. Sotilaiden ja kotirintaman välistä kirjeenvaihtoa tarkastettiin pistokokein kenttäpostikonttoreissa. Kirjeissä ei saanut esiintyä tietoja, joista olisi voinut olla hyötyä viholliselle, etenkään sotajoukkojen sijaintia, aseistusta ja toimintaa ei saanut ilmaista. Mikäli tällaisia oli, ne mustattiin tai leikattiin kirjeistä pois. Tarkastettujen kirjeiden ja pakettien määrä jäi kenttäpostin kokonaismäärään (noin miljardi postilähetystä jatkosodan aikana) suhteutettuna käytännössä varsin pieneksi.
 
Paikalliset sensuuriviranomaiset tarkkailivat lehtien ja postin ohella myös yksittäisten tapahtumien vaikutuksia kansalaisten mielialoihin ja käyttäytymiseen.
Toimintansa luonteesta johtuen VTL joutui usein eduskunnassa ja lehdistössä arvostelun kohteeksi. Ajoittain ankarakin arvostelu kohdistui etenkin maan poliittiseen johtoon.
 
Valtion tiedoituslaitoksenVTL:n päällikköinä toimivat pääjohtaja [[Heikki Reenpää]], tohtori [[Kustaa Vilkuna]], kenraali [[Heikki Kekoni]] ja valtioneuvoston tiedotuspäällikkö [[Matti Valtasaari]].
 
Valtion tiedoituslaitos lakkautettiin vuoden [[1944]] lopussa.
40 956

muokkausta