Ero sivun ”Korporaatio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''Korporaatio''' on Suomessa [[yhdistys]], joka on lailla tai asetuksella järjestetty erityistä tarkoitusta varten. Tällaisia ovat yliopistojen [[ylioppilaskunta|ylioppilaskunnat]] ja työntekijöiden ja työnantajien [[etujärjestö|etujärjestöt]] ja [[Suomen Punainen Risti]]. Useissa maissa kunnallishallinto on korporaatio.
Amerikanenglannissa "corporation" tarkoittaa yritystä, yhdistystä tai kunnallishallintoa yleisesti, mutta se käännetään joskus virheellisesti korporaatioksi.
[[Fasismi]]ssa työntekijät järjestettiin ammattiyhdistyksiin, joihin kuuluminen oli pakollista. Näistä korporaatioista valittiin myös edustajat parlamenttiin. Tällaista valtio-työnantajat-työntekijät-järjestelmää kutsutaan [[korporatismi]]ksi.▼
Perinteisiä [[Baltia|balttilaisia]] ja [[Saksa|saksalaisia]] [[ylioppilas]]järjestöjä kutsutaan korporaatioiksi (esimerkiksi [http://www.cfe.ee/ Korporatsioon Fraternitas Estica]). Ylioppilaskorporaation jäsenyys on hyvin kiinteää ja se kestää koko loppuelämän (ellei jäsen päätä erota tai häntä eroteta). ''Korporantin'' voi tunnistaa siitä, että hänellä on korporaationsa värit rinnan yli kulkevassa nauhassa, rintaneulassa tai erityisessä korporaatiolakissa. Useimmat korporaatiot ovat tarkoitettu joko vain miehille tai vain naisille. [[Suomi|Suomalaiset]] [[Osakunnat]] ovat ottaneet vaikutteita balttilaisilta korporaatioilta.
Venäjällä on muutamia valtion korporaatioita (Государственная корпорация), jotka hallitsevat tiettyä alaa tai valtion omaisuutta. Näitä ovat: valtiollinen vakuutusyhtiö, kehityspankki [[Vnešekonomabank]], kuntatalouden kehitysrahasto, [[Sotši]]n olympiakohteita rakentava korporaatio, ydinvoimaa valvova [[Rosatom]] ja teknologiarahastot [[Rostehnologii]] ja [[Rosnano]].
▲[[Fasismi]]ssa työntekijät järjestettiin ammattiyhdistyksiin, joihin kuuluminen oli pakollista. Näistä korporaatioista valittiin myös edustajat parlamenttiin. Tällaista valtio-työnantajat-työntekijät-järjestelmää kutsutaan [[korporatismi]]ksi. Pohjoismaista mallia, jossa valtiovalta ja työntekijät ja työnantajat tekevät laajoja tulopoliittisia sopimuksia on kutsuttu uuskorporatiiviseksi.
[[Luokka:Järjestöt]]
| |||