Ero sivun ”Siirtolaisuus Suomeen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Maahanmuuttajien historiaa: pitäisikö ne muinaissuomalaisten geenit ottaa sittenkin pois, kun eivät paljon aiheeseen liity?
Tom~fiwiki (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 3:
 
==Maahanmuuttajien historiaa==
Nykyisen Suomen alueelle ensimmäiset ihmiset tulivat heti [[jääkausi| jääkauden]] jälkeen n. 9500 vuotta sitten. Aluksi ihmiset tulivat ehkä maahan vain kesäisin metsästys- ja kalastusretkille. Jään väistyessä ja Euroopan asuttavien alueiden laajentuessa metsästäjäväestöä siirtyi [[Ahrensburgin kulttuuri|Ahrensburgin]] ja Swidryn ja [[Kundan kulttuuri|Kundan]] kulttuureissa pohjoiseen [[Fennoskandia]]an. [[Suomen esihistoria|Suomen vanhimmat]] löydöt noin vuodelta 8 700 eaa. on tehty [[Lahti|Lahden]] Ristolan ja [[Orimattila]]n alueilta. Monet arkeologit esittävät, että Suomen asutuksen juuret olisivat jatkuvuusteorian mukaan peräisin Kundan kulttuurista ja siten Euroopan metsästäjäväestöiltä. <ref>Jouko Vahtola Suomen historia s. 10. ja Muinaistutkija lehti 4/1998 s. 27, Tvärminne 2½ symposium Hans-Peter Schulz </ref>: Osa tutkijoista katsoo, että kivikaudelta ei ole havaittavissa huomattavaa väestösiirtymää muualta kuin Kundan kulttuurista, joten tämä populaatio muodostaisi Suomen väestön peruselementin.
Nykyisen Suomen alueelle ensimmäiset ihmiset tulivat heti [[jääkausi| jääkauden]] jälkeen n. 9500 vuotta sitten. Aluksi ihmiset tulivat ehkä maahan vain kesäisin metsästys- ja kalastusretkille.
 
Mesoliittisen kivikauden jälkeen Euroopan pohjoisosissa noin vuosina 5 200 - 2 000 eaa. eli [[kampakeraaminen kulttuuri]]. Tämä kulttuurialue on levinnyt Puolan ja Veikselin alueelta Uralille ja Fennoskandiaan. Jotkut kielitieteilijät ja arkeologit olettavat, että tyypillisen [[kampakeraaminen kulttuuri|kampakeramiikan]] (Ka II) esiintymisalue vastaa suurin piirtein varhaiskantasuomea puhuneen väestön asuinaluetta. <ref>http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kivik5</ref> ja [2].
 
[[Nuorakeraaminen kulttuuri|Nuorakeraamisen]] eli vasarakirveskulttuurin n. 3 200 - 2 350 eaa. aikana Suomeen kenties muutti euripidista väestöä lähinnä [[Baltia]]sta. Määrän on arvioitu olleen muutamia satoja tai ehkä tuhatkunta yksilöä. Maahanmuuttajat ovat saattaneet olla kantasuomen puhujia, jotka toivat indoeurooppalaisia ja balttilaisia lainasanoja tullessaan. Toisen ja perinteisemmän teorian mukaan he olivat jonkin indoeurooppalaisen tai balttilaisen kielen puhujia.<ref> prof. Jouko Vahtola [[Suomen historia]] s. 10 - 14; Hans-Peter Schulz, Carpelan, Nunez ''et al''. Muinaistutkija-lehdessä 4/1998, s. 27 ja 35</ref>. Oletetun migraation tai kulttuurivaikutuksen johdosta suomalais-ugrilainen kieli alkoi muuntua lounaisrannikolla kantasuomeksi, kun taas vähemmälle nuorakeraamiselle vaikutukselle altistuneessa sisämaassa kieli alkoi kehittyä kantalapiksi. Pronssikaudella yhteydet länteen ja skandinaavinen siirtolaisuus eriyttivät yhä "suomalais"- ja "lappalais-" väestöjä toisistaan ja toivat suomen kieleen germaanisia lainoja. <ref>http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_tulost_0</ref>
 
Etelä-Ruotsin ([[Skåne]] ja [[Halland]]) alueelle metsästäjiä muutti väliaikaisesti jo noin vuonna 11.000 eaa. nuoremman dryas-kauden jälkeen. Muualla Ruotsin alueella jääkausi päättyi n. 1000 vuotta myöhemmin kuin Suomessa. Keski-Ruotsi oli veden alla Itämeren ns. [[Yoldiameri]]- ja [[Ancylusjärvi]]-vaiheiden aikana. Norlannin alue oli asuttavaa vasta mannerjään sulamisen ja [[Baltian jääjärvi|Baltian jääjärven]] jälkeen. Vanhimmat Norlannin Byskeälvenin arkeologiset löydöt ovat ajalta 7 000 eaa. Metsästäjiä muutti Ruotsiin etelästä sekä Suomen ja Venäjän alueilta. Kyseessä lienee niiden ihmisten sekoitus, jotka ovat asuneet Euroopassa jo jääkauden maksimin aikoihin. Mitä kieltä ensimmäiset tulokkaat ovat puhuneet jäänee arvoitukseksi. Kyse saattoi olla uralilaisesta kielestä. Tästä asiasta on esitetty monia ristiriitaisia teorioita. <ref> Herman Lindqvist 2003, [[Ruotsin historia|Ruotsin historia]] s. 12-13</ref>
Euroopan Alppien pohjoispuolisten väestöjen [[europidi|europidinen]] [[perimä]] on lähtöisin myöhäispaleoliittisten metsästäjäväestöjen perimästä <ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/health/2284783.stm]</ref>. Geneetikkojen (mm. [[Svante Pääbo]], [[Luigi Luca Cavalli-Sforza]]) tutkimukset osoittavat, että Aurignac/Gravette-kulttuurit muodostaneen väestön osuus eurooppalaisten perimästä on 75%. Myöhemmät muutot/migraatiot ovat olleet merkitykseltään vähäisempiä.
 
====Ruotsin vallan aika====