Ero sivun ”Varavoima” versioiden välillä

'''Säätövoima''' on tavallisesti reservissä olevaa energiantuotantokapasiteettia[[energiantuotanto]]kapasiteettia, jota otetaan käyttöön, kun [[perusvoima]] ei riitä täyttämään kysyntää. Säätövoimaa voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun suuri tuotantoyksikkö kuten ydinvoimala putoaa pois tuotannosta tai kulutukseen tulee suuri piikki, vaikkapa tavanomaista kylmemmän kelinsään vuoksi. Mikäli säätövoimakaan ei riitä, ryhdytään säännöstelyyn.

HyviäSäätövoimalta säätövoiman ominaisuuksia onvaaditaan riittävän runsas ja verrattain nopea saatavuus. TärkeääPois säätövoimassalukien vesivoima säätövoima on setavallisesti energiantuotantomuoto, ettäjota senon kapasiteettiinhalpa eirakentaa olemutta kallistakallis investoidakäyttää, koska sitä ei tarvita jatkuvasti. TämänTyypillinen vuoksiesimerkki säätövoimatästä voi olla tavanomaisessa käytössäon perusvoimaakaasuturbiinivoimalaitos kalliimpiilman energiamuoto[[kombivoimalaitos|kombi-kytkentää]].

MuodostuvatLaajat sähkömarkkinat, joissa on eri alueilla erilainen tuontantorakenne tuovat joustavuutta alueellisiin energiavajeisiin, mitkäkoska voitällöin kattaasähköä sähkönvoidaan tuonnillatuoda toisaalta. Käytännössä ongelmiaOngelmia muodostuu kuitenkin silloin, kunjos sähköntarve kaikilla sähkömarkkinaan osallistuvilla alueilla lisääntyy samanaikaisesti kylmän sään vuoksi. Tällöin sähkönhintaa määrittää se, miten nopeasti säätövoimaa voidaan ottaa käyttöön perusvoiman jatkeeksi.

Kaukolämpöverkkoihin on tavallisesti sähköä ja kaukolämpöä tuottavan nk. pääkuormalaitoksen lisäksi kytketty useita pelkästään lämpöä tuottavia lämpökeskuksia, jotka ovat tarpeen mukaan otettavissa nopeasti käyttöön. Näitä huippu/varalämpökeskuksia ovat usein vanhat öljylämpökeskukset. Maakaasulämpökeskuksia rakennetaan säätövoimaksi siellä missä maakaasua on saatavilla, sillä maakasulämpökeskus on verrattain halpa rakentaa. Myös biolämpökeskuksia saatetaan rakentaa säätövoimaksi. Myös lämpöakkuja voidaan käyttää kaukolämmön säädössä.