Ero sivun ”Mustatorvisieni” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Albval (keskustelu | muokkaukset)
Albval (keskustelu | muokkaukset)
viitteet kohdilleen
Rivi 21:
==Koko ja ulkonäkö==
 
Mustatorvisienen lakki on ontto ja tumma, suppilomainen. Se on päältä mustanruskea ja alta mustanharmaa. Alapinta on myös valkoisen härmän peittämä. Märkänä väri on pikimusta. Sienen torven ulkopinta on matalasti poimuttunut ja sen reuna on mutkainen. Raaka sieni tuoksuu miedosti omenalle ja maistuu voimakkaalta.<ref name="opas">{{Kirjaviite | Tekijä = Eriksson, K. & Kotiranta, H.| Nimeke = Käytännön sieniopas| Vuosi =1985 | Kappale = | Sivu =59 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kirjayhtymä | Tunniste =ISBN 951-26-2809-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref>
 
==Kasvuaika ja -paikka==
Sieni kasvaa elo-lokakuussa. Mustatorvisientä tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa verrattaen yleisenä, usein tiheinä kasvustoina rehevien kangasmetsien ja lehtojen aukkopaikoissa. EsiinymisrunsausEsiintymisrunsaus kuitenkin vaihtelee suuresti vuosittain.<ref name="opas"/> Mustatorvisieni jää helposti huomaamatta, sillä se maastoutuu lähes täydellisesti lahoavien lehtien joukkoon.
 
==Käyttö ravinnoksi==
Mustatorvisieni on herkullinen monella tapaa valmistettuna. Sitä sopii käyttää kuten [[suppilovahvero]]a tai vaikka sekaisin suppilovahveron kanssa. Mustatorvisieni kannattaa säilöä kuivaamalla, kuivattuna sitä voi murentaa liottamatta mausteeksi ruokiin.<ref name="opas"/> Sienen tyviosa on mullanmakuinen ja sitkeä, joten sitä ei käytetä.
 
==Lähteet==
 
*{{Kirjaviite | Tekijä = Eriksson, K. & Kotiranta, H.| Nimeke = Käytännön sieniopas| Vuosi =1985 | Kappale = | Sivu =59 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kirjayhtymä | Tunniste =ISBN 951-26-2809-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}