Ero sivun ”Alex Matson” versioiden välillä

Matsonin vanhemmat olivat merimies ja kauppias ''Matias Matson'' ja ''Judit Torckel''. Pian Alexin syntymän jälkeen perhe muutti [[Englanti|Englantiin]]in. Matsonin perhe eli aluksi vaikeissa oloissa ja Alex Matson sairastui aliravitsemuksen takia [[riisitauti|riisitautiin]]in. Saatuaan koulunsa päätökseen 14-vuotiaana hän ryhtyi avustamaan isäänsä tämän omistamassa räätälinverstaassa [[Kingston upon Hull|Hullin]] kaupungissa. Sairastuttuaan [[tuberkuloosi|tuberkuloosiin]]in Alex Matson oli jonkin aikaa parantolassa [[Saksa|Saksassa]]ssa ja palasi sitten Suomeen.

Vuosina [[1905]]–[[1909]] Matson työskenteli eräässä vientiliikkeessä ja luki tänä aikana runoutta, sosialistista kirjallisuutta sekä [[Friedrich Nietzsche|Nietzschen]] ja [[Bernard Shaw]]'n teoksia. Matson aikoi aluksi ryhtyä taiteilijaksi, harjoitteli piirtämistä ja vesivärimaalausta ja opiskeli taidetta Hullissa. Lopetettuaan taideopintonsa Matson toimi tulkkina [[Montreal|Montrealiin]]iin matkanneessa laivassa.

Vuosina [[1922]]–[[1930]] Matson oli naimisissa kirjailija [[Kersti Bergroth]]in kanssa. He asuivat ensin [[Lontoo|Lontoossa]]ssa jossa Matsonilla oli työpaikka Suomen suurlähetystössä ja sitten [[Tyrisevä|Tyrisevällä]]llä [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]]. Matsonin aloittesta Kersti Bergroth julkaisi vuosina [[1927]]-[[1930]] [[Sininen kirja]]-nimistä kirjallisuuslehteä jossa esiteltiin englantilaista kulttuuria suomalaisille.

1930-luvulla Matson kirjoitti [[Finnish Trade Review]]-lehteen ja alkoi myös toimia kääntäjänä. Sodan jälkeen Matson oli mukana [[Tampere|Tampereelle]]elle perustetussa [[Mäkelän piiri]]ssä. Tämä oli kirjastonjohtaja [[Mikko Mäkelä (kirjastonjohtaja)|Mikko Mäkelän]] johdolla toiminut kirjallinen piiri joka kokoontui säännöllisesti [[Tampereen kaupunginkirjasto|Tampereen kaupunginkirjastossa]]ssa ja jonka jäseninä olivat muun muassa [[Lauri Viita]], [[Väinö Linna]], [[Harri Kaasalainen]], [[Viljo Paula]], [[Reino Mantere]] ja [[Mirkka Rekola]]. Matson julkaisi pääteoksensa ''Romaanitaide'' [[1947]], tätä teosta Väinö Linna käytti apuna suunnitellessaan kirjansa [[Tuntematon sotilas]] rakennetta, samoin Lauri Viita otti siitä vaikutteita.

[[Luokka{{DEFAULTSORT:Suomalaiset kirjailijat|Matson, Alex]]}}

[[Luokka:Suomalaiset kriitikot|Matson, Alexkirjailijat]]