|
tuomo on pippelin myyjapoika.ofdjfod
{{lähteetön}}[[Kuva:PBNeutrophil.jpg|thumb|250px|Neutrofiilinen granulosyytti]]
'''Valkosolut''' eli '''leukosyytit''' ovat [[verisolu]]ja. Ne auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja osana [[immuunijärjestelmä]]ä. Litrassa terveen aikuisen [[veri|verta]] on normaalisti neljästä yhteentoista miljardia valkosolua. Veren lisäksi valkosoluja on [[perna]]ssa, [[imusuonisto]]ssa ja [[imusolmuke|imusolmukkeissa]]. Valkosoluja on eri tyyppejä, joten niiden elinikäkin vaihtelee, parista tunnista useaan vuoteen. Tipassa verta on 50 000 valkosolua.
==Valkosolujen luokittelu==
Valkosolut voidaan luokitella [[granulosyytti|granulosyytteihin]] eli jyvässoluihin ja agranulosyytteihin, joita ovat [[monosyytti|monosyytit]] ja [[lymfosyytti|lymfosyytit]] eli imusolut.
[[Kuva:PBMonozyt.jpg|thumb|Monosyytti]]
===Monosyytit===
Monosyytti erikoistuu siirtyessään [[verenkierto|verenkierrosta]] [[kudos|kudoksiin]] [[makrofagi]]ksi, joka kuuluu [[syöjäsolu]]ihin eli fagosyytteihin. Makrofagin tehtävä on tunnistaa pintansa [[reseptori|reseptoreilla]] elimistölle vieras aine tai mikrobi, niellä se ja lopulta tappaa. Makrofageja on lähes kaikissa kudoksissa, mutta eniten niitä on [[perna]]ssa, [[luuydin|luuytimessä]], [[imusolmuke|imusolmukkeissa]] ja [[maksa]]ssa. Makrofagien määrä lisääntyy tulehduksissa ja infektioissa, ne toimivat sekä luontaisessa että opitussa immuniteetissa.
Monosyytit voivat erikoistua myös dendriittisiksi soluiksi. Ne ovat moniulokkeisia, hieman tähteä muistuttavia soluja. Niitä on imusolmukkeissa, limakalvoilla ja iholla (Langerhansin solut). Ne siirtävät antigeenejä imukudokseen ja toimivat antigeeniä tarjoavina soluina.
===Granulosyytit===
Granulosyytit voidaan jakaa mikroskooppisen rakenteensa ja värjäytyvyytensä mukaan eosinofiilisiin granulosyytteihin, neutrofiilisiin granulosyytteihin ja basofiilisiin granulosyytteihin. Myös granulosyytit kuuluvat fagosyytteihin ja niistä tärkein on neutrofiilinen granulosyytti. Noin 50% elimistön valkosoluista on neutrofiilisiä granulosyyttejä.
Basofiiliset granulosyytit erittävät allergisissa reaktioissa mm. [[histamiini|histamiinia]] ja [[hepariini|hepariinia]].
Neutrofiiliset valkosolut eli granulosyytit muodostuvat luuytimessä (kuten muutkin veren solut). Ne ovat lyhytikäisiä (niiden puoliintumisaika on alle 1 vrk). Niiden tuma on jakautunut lohkoihin ja kypsän neutrofiilin tumassa voidaan erottaa normaalisti viisi lohkoa. Noin kolmessa prosentissa naisten neutrofiileistä on havaittavissa niin kutsuttu Barrin kappale, pieni rumpukapulan muotoinen lisäke yhdessä tuman lohkoista. Neutrofiilin soluliman jyväset värjäytyvät neutraaleilla väreillä. Jyväset ovat suuria lysosomeja joita usein kutsutaan primääreiksi granuloiksi, koska ne ovat ensimmäisiä granuloita jotka kehittyvät neutrofiilien erilaistumisen aikana. Nämä granulat sisältävät tavallisesti lysosomaalisia happohydrolaaseja mutta myös useita mikrobeja tappavia aineita, mukaan lukien myeloperoksidaasia joka voidaan havaita peroksidaasivärjäyksellä.
Neutrofiiliset granulosyytit voivat liikkua amebamaisesti, tarttua verisuonten endoteeliin ja erilaisiin kudoksiin, fagosytoimaan ja tappamaan useita fagosytoimiaan mikrobityyppejä. Neutrofiilien soluliman jyväsissä on mikrobien tappamisessa tarvittavia aineita, kuten myeloperoksidaasia, lysotsyymiä ja laktoferriiniä. Myös kudoksiakin hajottavia entsyymejä on neutrofiilien solulimassa; elastaasia ja kollagenaasia. Neutrofiilit muodostavat luontaisen immunologisen puolustusjärjestelmän osan, joka osallistuu infektioiden ensivaiheen torjuntaan. Neutrofiilit aktivoituvat myös akuutissa inflammaatiossa eli tulehdusreaktiossa. Veren neutrofiilien määrä lisääntyy tulehdustaudeissa, erityisesti bakteerien aiheuttamissa infektoissa. Neutrofiilejä ei ole ollenkaan terveissä kudoksissa ja siksi niiden esiintyminen on merkki luontaisen immunologisen järjestelmän aktivoitumisesta tai muusta tulehdusreaktiosta.
Eosinofiilisiä granulosyyttejä on neljää eri tyyppiä, joista osa värjäytyy tietyillä kudosväreillä tunnusomaisen punertaviksi. Eosinofiilisten valkosolujen rakkulat eli granulat sisältävät mikrobeja tappavia, solukalvoja ja hermoja vaurioittavia entsyymejä. Kiteisen ytimen ulkopuolella on externum eli matrix, jossa muut spesifisen granulan komponentit sijaitsevat. Läpimitaltaan eosinofiilit ovat 12-15 mikromilliä ja niiden tuma on tyypillisesti kaksilohkoinen. Eosinofiilien määrä lisääntyy kudoksissa ja veressä välittömissä allergioissa, loistaudeissa ja kroonisissa tulehduksissa. Eosinofiilien määrä vähenee kortikosteroidien, fyysisen rasituksen ja stressin vaikutuksesta.
===Imusolut===
Imusolujen tehtävä on etsiä elimistölle vieraita aineita tai mikrobeja ja merkitä ne, jolloin makrofagi tunnistaa ne paremmin.
Imusolut jaetaan T- ja B-imusoluihin. B-imusolut erittävät [[vasta-aine]]ita, jotka koostuvat kuudesta eri rakenneosasta, joita kutakin koodaa oma [[geeni]]nsä. Vasta-aineiden huomattava monipuolisuus perustuu eräänlaiseen geenikirjastoon, jossa vasta-aineen rakenneosat arvotaan lukuisista vaihtoehdoista. Vähiten vaihtoehtoisia geenejä on vasta-aineen tyviosalla, minkä perusteella vasta-aineet luokitellaan viiteen eri ryhmään: [[IgM]], [[IgG]], [[IgA]], [[IgE]], [[IgD]].
T-imusolujen pinnalla on T-solureseptoriksi (T cell receptor eli TCR) nimetty proteiinirakenne. Se toimii eräänlaisena lukkona, jonka esimerkiksi mikrobien vieraat proteiinit voivat avata solun aktivoimiseksi. Aktivoituneen solun tyypin mukaan T-imusolut voi siten osallistua mikrobin tuhoamiseen tai immuunireaktion vahvistamiseen.
T-imusolut voidaan jakaa auttaja-T-soluihin, tappaja-T-soluihin, estäjä-T-soluihin ja natural-killer-T-soluihin.
Tappaja-T-imusolujen pinnalla on spesifinen CD8-molekyyli, joka sijaitsee aivan T-solureseptorin vieressä. Tappajaimusolut pystyvät poraamaan kohdesolun solukalvoon reiän ja käynnistämään apoptoosin solussa. Osa tappaja-T-imusoluista vaimentaa B-soluvastetta, minkä vuoksi niitä voidaan kutsua myös vaimentaja- eli suppressori-T-lymfosyyteiksi.
Auttaja-T-imusolujen pinnalla on tunnusomainen CD4-proteiini. Auttaja-T-imusolut tunnistavat antigeenejä, säätelevät immuunireaktioita erittämällä sytokiinejä ja toimivat B-solujen kanssa yhteistyössä humoraalisen immunivasteen synnyttämiseksi. Auttaja-T-soluja on kahta eri tyyppiä. Erona näillä on niiden erittämät välittäjäaineet. Th-2-solut erittävät mm. IL-4-sytokiinia ja Th-1-solut taas gammainterferonia.
Säätelijä-T-imusolut ovat CD4-positiivisten solujen alaryhmä, jonka tunnusmerkkeihin kuuluu pinnan CD25-proteiini. Näiden imusolujen arvellaan rajoittavan liian voimakasta immuunivastetta ja tasapainottavan Th-1- ja Th-2-solujen toimintaa.
NK-imusolut eli ns. natural killer-imusolut ovat luonnollisia tappajasoluja. Ne pystyvät tappamaan virusten infektoimia soluja ja kasvainsoluja käynnistämällä niiden apoptoosin eli ohjelmoidun solukuoleman.
Intraepitaaliset imusolut eli epiteelinsisäiset imusolut ovat nimensä mukaan epiteelissä. Nämä intraepiteeliset imusolut ovat T-imusoluja ja NK-imusoluja. Niiden määrän lisääntyminen viittaa limakalvon immunologisen järjestelmän aktivoitumiseen ja ruoansulatuskanavassa ne osallistuvat ensivaiheen immunopuolustukseen.
==Valkosoluista aiheutuvia sairauksia==
[[Leukemia]] ja [[lymfooma]] ovat [[syöpä|syöpiä]], joissa valkosolut lisääntyvät hallitsemattomasti.
[[Luokka:Immuunijärjestelmä]]
[[Luokka:Verisolut]]
[[ar:خلايا الدم البيضاء]]
[[id:Sel darah putih]]
[[ms:Sel darah putih]]
[[su:Sél getih bodas]]
[[bs:Bijele krvne ćelije]]
[[bg:Левкоцит]]
[[ca:Leucòcit]]
[[cs:Bílá krvinka]]
[[de:Leukozyt]]
[[dv:ލޭގެ ހުދު ސެލް]]
[[en:White blood cell]]
[[es:Leucocito]]
[[eo:Leŭkocito]]
[[eu:Leukozito]]
[[fa:گویچه سفید]]
[[fr:Leucocyte]]
[[gl:Leucocito]]
[[ko:백혈구]]
[[hr:Leukociti]]
[[io:Leukocito]]
[[ia:Leucocyto]]
[[is:Hvít blóðkorn]]
[[it:Leucocita]]
[[he:תא דם לבן]]
[[pam:Leukocyte]]
[[la:Leucocyti]]
[[lt:Baltasis kraujo kūnelis]]
[[hu:Fehérvérsejt]]
[[mk:Леукоцит]]
[[nl:Witte bloedcel]]
[[ja:白血球]]
[[no:Hvitt blodlegeme]]
[[nn:Kvite blodceller]]
[[pl:Leukocyt]]
[[pt:Leucócito]]
[[ro:Leucocită]]
[[qu:Yuraq yawar kawsaykuq]]
[[ru:Лейкоциты]]
[[sq:Leukociti]]
[[simple:White blood cell]]
[[sk:Biela krvinka]]
[[sl:Levkocit]]
[[sr:Бела крвна зрнца]]
[[sv:Vit blodkropp]]
[[ta:இரத்த வெள்ளையணு]]
[[th:เม็ดเลือดขาว]]
[[vi:Bạch cầu]]
[[tg:Лейкосит]]
[[tr:Akyuvar]]
[[uk:Лейкоцити]]
[[ur:سفید خونی خلیہ]]
[[yi:ווייסע בלוט צעל]]
[[zh:白血球]]
| 